Työhön kohdistuvat tehokkuuspaineet terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokemana

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat terveydenhuollon organisaatioihin kohdistuvat tehokkuusvaatimukset ja henkilöstön kokemukset niistä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työhön kohdistuu markkinoiden tehokkuuslogiikan tuomia paineita samalla kun terveydenhuollon professiot korostavat potilaan hyvän ja tarkoituksenmukaisen hoidon tärkeyttä. Nämä kaksi ns. institutionaalista logiikkaa voivat aiheuttaa ristiriitoja työn toteuttamisessa ja heikentää siten henkilöstön kokemaa työn mielekkyyttä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä yksilön sopeutumisesta kahteen keskenään ristiriidassa olevaan institutionaaliseen logiikkaan. Tutkimuksessa kerätään laadullinen aineisto haastattelemalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka työskentelevät joko yksityisellä tai julkisella sektorilla tai molemmissa yhtäaikaisesti. Haastatteluilla syvennetään ymmärrystä siitä, miten henkilöstö sopeutuu institutionaalisen logiikan muutokseen ja miten institutionaalisen logiikan muutos vaikuttaa koettuun työn mielekkyyteen. Aikaisemmin kerätyn määrällisen tutkimuksen yhteydessä yli 200 terveydenhuollon ammattihenkilöä ilmoitti halukkuutensa haastatteluun. Haastattelut suoritetaan kesällä 2017 ja aineisto analysoidaan syksyllä 2017. Raportointi tapahtuu keväällä 2018 kirjoittamalla tuloksista sekä tieteellisiä artikkeleita että viestimällä tuloksista ammatillisilla foorumeilla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mervi Vähätalo

Tiedote

Tehokkuuspaineet aiheuttavat ristiriitoja terveydenhuollon ammattilaisten työssä

Epätarkoituksenmukaiset mittarit ja epärealistiset tulostavoitteet voivat aiheuttaa ristiriitoja terveydenhuollon ammattilaisten työssä.

Projektitutkija Mervi Vähätalo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä on tutkinut terveydenhuollon organisaatioihin kohdistuvia tehokkuusvaatimuksia ja henkilöstön kokemuksia niistä. Työsuojelurahasto on tukenut Vähätalon työtä Post doc -stipendillä.

Vähätalo korostaa kustannusten nousun viime vuosikymmenellä johtaneen paineisiin tehostaa toimintaa etenkin julkisessa terveydenhuollossa. Tehostamiseen käytetyt menetelmät eivät ole kuitenkaan saaneet terveydenhuollon henkilöstön varauksetonta hyväksyntää. Lisäksi henkilöstön ja organisaatioiden arvojen ja toimintaperiaatteiden välillä on ilmennyt ristiriitoja.

Toimintaa tehostettaessa olisi kuultava työntekijöitä

Vähätalon tutkimus osoitti toiminnan ja sen laadun kannalta epätarkoituksenmukaisten mittarien ja epärealististen tulostavoitteiden aiheuttavan terveydenhuoltoalan ammattilaisille ristiriitoja.Vähätalo haastatteli tutkimustaan varten yhteensä 27 lääkäriä ja hoitajaa yhdestä yksityisestä ja yhdestä julkisen terveydenhuollon organisaatiosta.

Haastateltavat kokivat, ettei heitä olla kuultu muutoksissa ja ettei heidän työnsä sisältöä ja luonnetta oltu ymmärretty. Henkilöstöä turhauttivat myös säästöistä aiheutuvat toiminnan laatuun liittyvät riskit ja henkilöstön ja organisaation välillä koetut arvoristiriidat.

Vähätalo suosittelee, että terveydenhuollon johtamisessa huomioitaisiin asiantuntijatyön erityispiirteet. Henkilöstö tulisi osallistaa päätöksentekoon ja muutosten suunnitteluun ja säästösyistä tehtävät muutokset tulisi perustella, mielellään tarkoilla laskelmilla. Mikäli laskelmia ei ole saatavissa voisi vaikutuksia kustannuksiin arvioida myös jälkikäteen.

Vähätalo tähdentää myös, että tulosodotusten tulisi olla realistisia ja relevantteja tehtävän työn ja odotetun laadun näkökulmasta. Lisäksi organisaation ulospäin suunnattujen arvolausumien ei tulisi olla ristiriidassa organisaation sisäisten toimenpiteiden kanssa.

Toimittaja
Joanna Sinclair

Aineisto

Mervi Vähätalo. Avaa

. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö. 41 sivua.