Työhön osallistumisen trendit ennen ja jälkeen osasairauspäivärahakauden

Tiivistelmä

Osatyökykyisten työntekijöiden työssä jatkamisen tukeminen on tärkeää sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti. Tutkimme työhön osallistumattomuuden riskiä 4 vuotta ennen ja 4 vuotta ensimmäisen pitkän (=yli 30 päivää kestävän) osasairauspäivärahajakson jälkeen. Aineistona oli suomalainen 90 % väestöotos, jossa oli 3406 osasairauspäivärahaa vuonna 2011 saanutta henkilöä (OSPR), ja 42 944 henkilöä, joilla yhtä pitkä kokoaikainen sairauspäivärahakausi vuonna 2011 (SPR). Edeltäviin vuosiin verrattuna kokoaikaisen sairauspoissaolon ja kuntoutuspäivien suhteellinen riski nousi huomattavasti vuoden 2011 jälkeen molemmissa ryhmissä. Kokoaikaisten sairauspäivien osalta nousu oli OSPR-ryhmässä jopa suurempaa kuin SPR-ryhmässä, sillä lähtötaso oli matalammalla. Vuonna 2012 kokoaikaisten sairauspoissaolojen absoluuttinen määrä oli kuitenkin pienempi OSPR-ryhmässä kuin SPR-ryhmässä. Tämä ero tasaantui pidemmässä seurannassa, eikä absoluuttisessa määrässä ollut enää eroa. Ryhmien välillä ei ollut eroa kuntoutuspäivien suhteellisessa riskissä jälkeen vs. ennen. Työttömyyden suhteellisen riskin trendi oli nouseva molemmissa ryhmissä. Absoluuttisia työttömyyspäiviä oli seurannassa vähemmän OSPR-ryhmässä kuin SPR-ryhmässä. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että vaikka myös OSPR-ryhmässä työkyvyttömyyden riski kasvoi, ryhmä sailytti työnsä ja työkykynsä paremmin kuin kokoaikaisella sairauspäivärahalla olleet. Tulosten avulla voidaan arvioida osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jenni Ervasti

Tiedote

Työhön osallistuminen ennen ja jälkeen pitkän osasairauspäivärahakauden: EPH-kokous 25.11.2019

Tiivistelmä

Tutkimme työhön osallistumattomuuden riskiä neljä vuotta ennen ja neljä vuotta ensimmäisen pitkän (=yli 30 päivää kestävän) osasairauspäivärahajakson jälkeen. Edeltäviin vuosiin verrattuna kokoaikaisen sairauspoissaolon ja kuntoutuspäivien suhteellinen riski nousi huomattavasti vuoden 2011 jälkeen molemmissa ryhmissä. Vuonna 2012 (eli vuosi indeksivuoden jälkeen) kokoaikaisten sairauspoissaolojen absoluuttinen määrä oli kuitenkin pienempi osasairauspäivärahan saajilla. Työttömyyspäiviä oli osasairauspäivärahan saajilla vähemmän kuin kokosairauspäivärahan saajilla indeksivuoden jälkeen. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta osasairauspäivärahan hyödyistä työhön osallistumiselle ja toivat lisää tietoa tilanteesta ennen osasairauspäivärahaa.

Tausta

European Public Health konferenssi on suurin eurooppalaista kansanterveystutkimusta esittelevä kansainvälinen tieteellinen kokous. Siihen osallistuvat useat merkittävimmät kansanterveys- ja työterveystutkijat. Tavoitteenani oli esitellä TSR-hankkeeni osatutkimusta osasairauspäivärahaan liittyen, toimia session puheenjohtajana ja verkostoitua kotimaisten ja kansainvälisten kollegojen kanssa.

Aineisto

Suomalainen 90 % väestöotos, jossa 3406 henkilöä, joilla oli vuonna 2011 ensimmäinen pitkä osasairauspäivärahakausi (OSPR-ryhmä) ja 42 944 henkilöä, joilla yhtä pitkä kokoaikainen sairauspäivärahakausi vuonna 2011 (SPR-ryhmä). Vastemuuttujina vuosittaiset kokoaikaiset sairauspäivät ja kuntoutustukipäivät (2007-2015) sekä työttömyyspäivät (2012-2015). Työttömyyttä seurattiin indeksivuodesta eteenpäin, sillä osasairauspäivärahaa ei myönnetä työttömälle.

Tulokset ja johtopäätökset

Vaikka osasairauspäivärahakauden käyttäneiden työkyky oli alkujaan parempi kuin kokoaikaisen sairauspoissaolon ryhmällä, pitkä osasairauspäivärahakausi merkitsi lisääntynyttä riskiä työhön osallistumattomuuteen. Kuitenkin kokoaikaisia sairausloma- ja työttömyyspäiviä on osasairauspäivärahakauden jälkeen vähemmän verrattuna kokoaikaiseen sairauspäivärahaan, eli ryhmä säilytti työnsä ja työkykynsä paremmin kuin kokoaikaisella sairauspäivärahalla olleet.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tilaisuuteen osallistuminen vahvisti kansallisia ja kansainvälisiä verkostojani. Suomalaiseen työelämään tämä voi vaikuttaa, mikäli näiden verkostojen kautta syntyy uutta tutkimusyhteistyötä. Uskon, että näin tulee käymään, sillä jo tilaisuudessa sain uutta tietoa sekä sovimme kokouksista liittyen kansainväliseen yhteistyöhön.

Aineisto

Labour market outcomes before and after the first episode of part-time sickness absence. Jenni Ervasti, PhD, specialized researcher. Co-authors: Johanna Kausto, Aki Koskinen, Jaana Pentti, Jussi Vahtera, Matti Joensuu, Jarno Turunen, Tuula Oksanen, Mika Kivimäki. Labour market outcomes before and after the first episode of part-time sickness absence. Konferenssiesitys. Finnish Institute of Occupational Health, University of Helsinki, University of Turku, Finland Avaa