Työhön sitoutumista ja joustoja päivittäistavarakaupassa käsittelevä väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Etnografiaan perustuvan väitöskirjatutkimukseni päätavoitteena on kuvata työhön sitoutumista ja joustoja päivittäistavarakaupan työntekijöiden arjessa. Tutkimukseni pääkysymyksenä on, miten työntekijät yhdistävät sitoutumis- ja joustovaatimukset työssään päivittäistavarakaupassa? Tutkimukseni kohdistuu Itä-Suomessa sijaitsevaan päivittäistavarakaupan suuryksikköön.

Laajempana teoreettisena näkökulmana työhön sitoutumisen ja joustojen tarkastelussa on ranskalaisen sosiologi Pierre Bourdieun kenttäteoria. Taustateoriana on kriittinen johtamistutkimus.

Tutkimus perustuu monipuolisiin tiedonhankintakeinoihin; havainnointiin, arkikeskusteluihin ja haastatteluihin. Väitöstutkimuksen keskeisessä osassa ovat tutkimusaineiston poh­jalta (yhteistyössä tutkittavien kanssa) kirjoitetut tarinat liittyen kaupan alan joustoihin ja työhön sitoutumiseen.

Työhön sitoutumisesta ja joustoista on tehty vain vähän laadullista, haastatteluihin ja havainnointiin perustu­vaa, tutkimusta. On tärkeää avata työhön sitoutumisen ja joustojen käsitteitä arjen tasolla, mitä ne tarkoittavat tietyllä alalla, tässä tapauksessa päivittäistavarakaupassa. Bourdieun kenttäteoriaan liittyvien kamppailujen kautta tarkasteltuna tutkimus linkittyy vahvasti työhyvinvointikeskusteluun. Saaduista tutkimustulok­sista on käytän­nön hyötyä kehitettäessä henkilöstöjohtamista erityisesti kaupan alalla.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä syksyllä 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö

Esa Hiltunen

Tiedote

Työn taju vie tavoitteisiin

Esa Hiltunen tutkii johtamisen väitöskirjassaan, miten työntekijät yhdistävät työssään sitoutumis- ja joustovaatimukset. Keskeistä on se, että työntekijät ohjaavat osastojen toimintoja itsenäisesti. Tutkittavana oli itäsuomalainen päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Työsuojelurahasto oli myöntänyt Hiltuselle stipendin väitöskirjatyön viimeistelyä varten.
 
Osastojen toimintojen johtaminen on tuonut osastovastaaville lisää vastuuta ja valtaa. Osastovastaavat pyrkivät varmistamaan oman asemansa organisoimalla työn mahdollisimman tehokkaaksi.
 
Hiltunen hankki tietoa havainnoimalla, haastattelemalla ja arkisilla keskusteluilla. Väitöskirja perustuu tutkittavien kanssa kirjoitettuihin tarinoihin kaupan alan joustoista ja työhön sitoutumisesta.
 
Tavoitteisiin joustoilla
 
Hiltunen mukailee ranskalaisen sosiologi Pierre Bourdieun kenttäteoriaa puhumalla työn tajusta. Se tarkoittaa työtavoitteiden saavuttamista ja yksilöllisiä joustoja.
 
Hiltusen erityisesti havainnoimat osastopäälliköt hankkivat työn tajunsa pitkäaikaisella työhön sitoutumisella, mikä tuottaa kulttuurista pääomaa eli tietoa ja osaamista sekä sosiaalista pääomaa eli suhteita. Osastopäälliköiden osaaminen ja sosiaalisten suhteiden luomisen taito taustoittavat taloudellisen pääoman hankkimista.
 
Kamppailut heikentävät suhteita
 
Arkinen työ koostuu erilaisista tehokkuusvaatimuksista. Jatkuva tehokkuuden haku ja sen myötä lisääntynyt kiire luovat ristiriitoja. Keskinäiset kamppailut koettelevat työntekijöiden välisiä suhteita; työntekijät eivät juuri ymmärrä toistensa asemaa, eivätkä tue toistensa hyvinvointia eivätkä osaston hyvää työilmapiiriä. Lisäksi avoimuuden ja luottamuksen puute koettelevat työhön sitoutumista.
 
Työntekijät pystyisivät luomaan hyvää työilmapiiriä. Muutamissa tarinoissa korostuu kuitenkin se, että työilmapiiriin ei kannata panostaa, sillä hyvällä työilmapiirillä ei nähdä merkitystä osaston taloudellisen tuloksen tekemiselle.
 
Työntekijöiltä jopa liiallista sitoutumista
 
Osa työntekijöistä on sitoutunut Hiltusen mukaan tehokkuusajatteluun jopa niin hyvin, että marketin yrittäjä näkee sen osin haitallisena, vaikkakaan ei halua puuttua tuottavien osastojen toimintaan.
 
Joitakin työntekijöitä epävarma tulevaisuus pakottaa sitoutumaan työhön oman terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella. Kun paikkakunnalla ei nähdä vastaavia työpaikkoja, saavutetuista työpaikoista pidetään tiukasti kiinni.
 
Kaikki osapuolet toivovat, että sekä työntekijät että työnantaja sitoutuisivat ja joustaisivat vastavuoroisesti.
 
Joustot voisivat myös edistää työtä
 
Parhaimmillaan joustot tukevat työhön sitoutumista. Esimerkiksi toiminnalliset joustot tarjoavat työntekijöille Bourdieun esittämiä sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia pääomia.
 
Työntekijöitä työ eri osastoilla tutustuttaa työkavereihin ja etenkin osa-aikaiset saavat näin lisää työtunteja. Täten toiminnalliset joustot voivat olla välttämättömiä, jotta pärjäisi taloudellisesti.
 
Vaikka työpäivät pirstaloituvat, tutustuminen eri osastojen toimintaan ja tuotteisiin luo näille työntekijöille asiantuntemusta, mikä on välttämätöntä hyvälle asiakaspalvelulle. Asiakkaat näet näkevät kaupan kokonaisuutena, eivät erillisinä osastoina.
 
Vastuu edellyttää valmiuksia
 
Hiltunen toivoo, että tuloksista on käytännön hyötyä, kun kehitetään henkilöstöjohtamista. Hän esittää kaupan alalle myös pohdittaa: Henkilöiden johtamisvalmiuksiin on kiinnitettävä huomiota, jos vastuuta toiminnoista siirretään yhä enemmän ylhäältä alaspäin.
 
Yhteiskuntatieteiden maisteri Esa Hiltusen väitöskirja tarkastettiin 1. helmikuuta 2013 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Hiltunen Esa. 2013. Työn taju. Etnografinen tutkimus työstä, sitoutumisesta ja joustoista hypermarket Jusalassa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies no 51. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Väitöskirja. ISBN: 978-952-61-1018-9 (nid) ISSN: 1798-5749 (nid) ISSNL: 1798-5749 ISBN: 978-952-61-1019-6 (pdf)ISSN: 1798-5757 (pdf) http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1019-6/ Avaa