Työhyvinvoinnin johtamisen rakentuminen johtamiskoulutuksissa

Tiivistelmä

Väitöskirjatutkimukseni tarkastelee, miten työhyvinvoinnin johtamista käsitellään ja opetetaan suomalaisissa johtamiskoulutuksissa – erityisesti johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa (JYEAT). Tutkimus keskittyy psykososiaaliseen työhyvinvointiin ja sen opetuksen haasteisiin ajassa, jossa mielenterveysperusteiset poissaolot ovat lisääntyneet ja johtamiselta odotetaan yhä enemmän. Laadullisen analyysin keinoin selvitän, millaisia hyvinvointikäsityksiä koulutus välittää, millaisilla kokeiluilla opetusta kehitetään ja miten koulutussisällöt vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin. Tutkimus tuo esiin jännitteitä yksilövastuullisten ja rakenteellisten lähestymistapojen välillä sekä tuottaa suosituksia siitä, miten johtamiskoulutusta voidaan kehittää osallistavamman ja työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti tukevan johtamisosaamisen suuntaan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pinja Ryky

Tiedote

Työhyvinvoinnin johtaminen on systeeminen haaste – voiko johtamiskoulutus vastata siihen?

Tiivistelmä

Työhyvinvoinnin ongelmat ovat lisääntyneet, eikä niitä voida ratkaista yksilötasolla. Johtamiskoulutus muokkaa keskeisesti sitä, miten työhyvinvointia ymmärretään ja johdetaan. Väitöskirja tarkastelee työhyvinvoinnin johtamisen opetusta suomalaisessa johtamiskoulutuksessa, erityisesti JYEAT-kontekstissa. Aineisto koostuu koulutusohjelmien kuvauksista, yhteiskehittämisintervention työpaja-aineistosta sekä kehittämiskokeiluista. Laadullinen, monimenetelmällinen analyysi osoittaa jännitteen systeemisten ongelmamäärittelyjen ja yksilökeskeisten ratkaisujen välillä. Tulokset korostavat tarvetta kehittää johtamiskoulutusta kohti rakenteellisempaa ja systeemisempää työhyvinvoinnin johtamista, mikä tukee vaikuttavampia työelämän käytäntöjä.

Lähtökohdat

Tutkimuksen aineisto on kerätty Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki -hankkeessa. Työhyvinvoinnin haasteet ovat lisääntyneet ja niillä on yhteys johtamiseen. Ongelmat ovat systeemisiä. Tutkimus pohjautuu kehittävään työntutkimukseen ja kriittiseen työhyvinvointitutkimukseen. Se tuottaa tietoa, miten työhyvinvointia opetetaan johtamiskoulutuksessa ja millaisia käsityksiä se tuottaa. Tavoitteena on analysoida opetuksen jännitteitä ja kehittää sitä kohti systeemisempää lähestymistapaa.

Aineisto

Tutkimusaineisto koostuu Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakki -hankkeessa (2022–2025) kerätystä aineistosta. Osatutkimus 1 sisältää 91 julkisesti oppilaitosten sivuilla saatavilla olevan johtamiskoulutusohjelman dokumenttiaineiston. Osatutkimukset 2–3 perustuvat viiteen JYEAT-koulutuksen toimijoiden foorumitapaamiseen, joista kerättiin litteroitua keskustelua (62 729 sanaa), ryhmätöitä, fasilitointipuhetta, kehittämissuunnitelmia, kokeiluraportteja sekä palautekyselyaineisto.

Menetelmät

Tutkimus yhdistää temaattisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin sekä laadullisen, abduktiivisen analyysin. Dokumenttiaineistoa analysoitiin psykososiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Yhteisfoorumin aineistoa tarkasteltiin Engeströmin ekspansiivisen oppimisen mallin mukaisesti, hyödyntäen koodausta, teemoittelua ja visuaalisia miellekarttoja. Analyysi eteni iteratiivisesti yhdistäen aineisto- ja teorialähtöisyyttä.

Tulokset ja johtopäätökset

Tuloksena esitetään kolme jännitettä, joiden ympärille työhyvinvoinnin johtaminen rakentuu: 1. Välinearvoinen vs. itseisarvoinen suhtautuminen työhyvinvoinnin johtamiseen 2. Muutoksen toteuttaminen yksilötasolla vs. muutos yhteisö/organisaatiotasolla 3. Yksilövastuulliset ratkaisut työhyvinvoinnin johtamiseen vs. systeemisyyden tunnustavat ratkaisut. Keskeinen johtopäätös on, että johtamiskoulutuksen pedagogiset ja teoreettiset rakenteet eivät vastaa työhyvinvoinnin haasteiden systeemisyyteen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, miten johtamiskoulutus samanaikaisesti tunnistaa ja uusintaa työhyvinvoinnin ongelmia painottamalla yksilökeskeisiä ratkaisuja. Se tekee näkyväksi opetuksen taustalla vaikuttavat oletukset ja jännitteet sekä kuvaa työhyvinvoinnin johtamisen systeemisen ongelman. Tuloksia voidaan hyödyntää johtamiskoulutusten kehittämisessä, työpaikkojen kehittämisprosesseissa sekä hyvinvoinnin johtamiskäytäntöjen uudistamisessa kohti rakenteellisempia ja vaikuttavampia tapoja.

Aineisto

Kun menetelmä kohtaa arjen –tapaustutkimus työhyvinvoinninjohtamista kehittävästäryhmäinterventiostajohtamiskoulutuksessa Avaa

OPH:TyöhyvinvoinninjohtaminensuomalaisessajohtamiskoulutuksessaSuosituksia Työterveyslaitoksentoteuttaman tutkimuksen(2023-2025) pohjalta Avaa

Tiivistelmä Avaa

TTL verkkouutinen Avaa