Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla

Tiivistelmä

Koronaepidemian kiihdyttämät muutokset haastavat palvelualojen työhyvinvointia, osaamista ja työn tuottavuutta sekä näiden tukemista työkykyjohtamisen keinoin. Tutkimus kartoittaa matkailu- ja ravintola-alan, kiinteistöpalvelujen, kaupan alan ja vartiointialan tilannekuvaa ja muutosten vaikutuksia yhdistellen kysely-, media- ja yritysrekisteriaineistoja. Tuotamme kentän ja alan tutkimuksen kaipaamaa tietoa ja työkaluja varmistamaan, että työhyvinvointi ja osaaminen turvaavat tuottavaa työtä palvelualoilla 2020-luvulla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Sara Lindström

Tiedote

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla: Tietoa ja tukea työpaikoille ja työntekijöille

Tiivistelmä

Monimenetelmällinen tutkimus toistomittauksineen mahdollisti moniulotteisen katsauksen palvelualoihin, jotka ovat muutosten keskellä niin työntekijöiden, suurimpien ammattiryhmien kuin työyhteisöjenkin osalta. Tutkimus kartoittaa työhyvinvoinnin ja osaamisen nykytilaa, palvelualojen ammattilaisuuteen liitettyjä merkityksiä eri medioissa ja työkykyjohtamista 2020-luvun alussa. Läpileikkaavana teemana kulkevat lukuisat viimeaikaiset paikalliset ja globaalit muutokset ja niiden vaikutukset palvelualojen työhön.

Lähtökohdat

Tutkimushankkeen tavoitteena oli päivittää tilannekuva yksityisten palvelualojen työhyvinvoinnista 2020-luvulla. Se kartoitti työhyvinvoinnin ja osaamisen nykytilaa, palvelualojen ammattilaisuuteen liitettyjä merkityksiä eri medioissa ja alojen työkykyjohtamista. Läpileikkaavana teemana kulkivat muutokset ja niiden vaikutukset palvelualojen työhön.

Aineisto

Tutkimushanke oli monimenetelmäinen ja siinä hyödynnettiin kolmea eri aineistokokonaisuutta: 1) yli 12 000 palvelualan työntekijän kyselyvastauksia vuosilta 2008, 2021 ja 2022 2) laadullista, Helsingin Sanomista ja Instagramista kerättyä media-aineistoa COVID19-pandemian alkuajoilta ja 3) neljän yrityksen monimenetelmällistä työkykyjohtamisen tapaustutkimusaineistoa vuosilta 2021 ja 2022.

Menetelmät

Menetelminä kyselyaineiston analysoinnissa olivat kuvailevat tilastotieteen menetelmät kuten tunnusluvut ja ristiintaulukointi. 2-testiä käytettiin kyselyiden välillä toteutuneiden muutosten tilastollisen merkitsevyyden arvioimiseksi. Media-aineiston analyysissä hyödynsimme laadullista sisällönanalyysia. Lisäksi analyysiä ohjasivat visuaalisen analyysin tutkimusperiaatteet. Yrityksistä kerättyä aineistoa analysoitiin tapaustutkimuksina tuoden yhteen laadullista ja määrällistä aineistoa.

Tulokset ja johtopäätökset

Muutosten vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi myönteinen kehitys lähijohtamisessa ja sosiaalisessa tuessa työpaikoilla sekä huolestuttava kiireen, työn henkisen ja fyysisen raskauden sekä työajoissa joustamisen kokemusten lisääntyminen. Muutokset heijastuvat myös sosiaaliseen mediaan ja uutismediaan, joissa palvelualojen ammatteja kehystetään. Työkykyjohtamisen yhteydet työhyvinvointiin ja osaamiseen sekä alojen työpaikoilla tehty kehittämistyö korostavat perehdytyksen keinojen merkitystä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Laaja-alainen katsaus palvelualojen työhön tuo paljon kaivattua tietoa. Tutkimus- ja kehittämistulokset ovat hyödynnettävissä kaikilla työpaikoilla, mutta ne tarjoavat myös yksittäisille työntekijöille mahdollisuuden reflektoida kokemuksiaan. Yhdisteltyä tietoa tuovat niin mediatutkimukseen pohjautuvat tulokset ammatteihin liittyvistä merkityksistä kuin kyselyihin, työpajoihin ja objektiiviseen yritysaineistoon pohjautuvat tulokset työhyvinvoinnista, osaamisesta ja työkykyjohtamisesta.

Aineisto

Sara Lindström, Jarno Turunen, Jouko Remes, Irmeli Pehkonen. Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2023.
ISBN 978-952-391-064-5 (PDF) Avaa

Töissä palvelualoilla. Kyselytuloksia työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2008, 2021 ja 2022 Avaa

Julkaisuluettelo Avaa