Työhyvinvointia edistävien toimintatapojen implementointi työpaikoille – esimerkkinä AHA-toimintatapa

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on tutkia työhyvinvointia edistävien toimintatapojen käytäntöihin juurtumisen prosesseja sekä implementointia tukevia ja edistäviä tekijöitä erityyppisillä työpaikoilla. Lisäksi tutkitaan toiminnan vaikuttavuutta käytäntöihin sekä integroitumista työpaikkojen ja niiden työterveyshuoltojen asiakirjoihin.

Tutkitaan optimaalisia tapoja juurruttaa Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -toimintatapa käytäntöihin eri toimialojen työpaikoilla, joista osa saa valmennuksen TTL:n kouluttaman työterveyshuoltonsa järjestämänä, osa TTL:lta suoraan päihderyhmälleen. Implementaatioprosesseja tutkitaan laadullisten aineistojen (haastattelut, videointi) avulla, vaikuttavuutta lomakekyselyin ja dokumentteja sisällönanalyysein.

Tulokset julkaistaan hankkeen päätösseminaarissa ja TTL:n verkkosivuilla sekä tieteellisinä ja yleistajuisina artikkeleina vuoden 2013 lopulla. Tulokset tuovat runsaasti uutta tietoa terveyttä edistävien toimintatapojen arjen käytäntöön viemisen ja juurruttamisen esteistä ja edisteistä erityyppisillä työpaikoilla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Husman

Tiedote

Alkoholihaitat hallintaan työpaikoilla

Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -toimintatavan käyttöönotto
työpaikoilla ja työterveyshuolloissa vaikutti myönteisesti
alkoholihaittoja ehkäiseviin käytäntöihin ja poisti samalla monia
esteitä ehkäisevän työn tieltä.

Toisaalta AHA-toiminnan juurruttaminen työyhteisöjen
käytännöiksi oli odotettua hitaampaa ja haastavampaa. Haastetta
koitui erityisesti työyhteisöjen ja työterveyshuollon vastuunjakoon
ja työn organisointiin liittyvistä tekijöistä. Alkoholihaittojen
ehkäisemiseksi koettiin tarvetta lisätä työterveysyhteistyötä.

Työterveyslaitos levitti kehittämäänsä AHA-toimintatapaa
pilottityöpaikoille ja -työterveyshuoltoihin vuosina 2011–2013.
Työpaikkoja ja työterveyshuoltoja valmennettiin eri tavoin
toimintatavan juurruttamiseksi arkeen. Lisäksi tutkittiin
valmennusprosessia ja sen vaikuttavuutta.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimus- ja
kehitysmäärärahalla.

AHA-toimintatapa sisältää kyselyn työpaikan alkoholihaitoista,
Päihdeohjelmaoppaan, A-Step -työkalun, Juomapäiväkirjan, Esimiehen
ohjeen ja Tee se näin -oppaan.

Suomessa alkoholi ja sen seuraukset näkyvät monenlaisina
haittoina työpaikoilla. Tarve alkoholihaittoja ehkäisevien
toimintatapojen juurruttamiseksi työyhteisöiden arkeen on koettu
sekä työpaikoilla että työterveyshuolloissa suureksi. Joka kolmas
työssäkäyvä juo terveytensä kannalta liikaa alkoholia.

Myönteistä muutosta

Vaikuttavuustutkimuksen tavoitteena oli tutkia AHA-toimintatavan
työpaikoille viemisen vaikutusta alkoholihaittoja ehkäiseviin
käytäntöihin sekä sen esteitä ja edisteitä.

Vaikuttavuutta mitattiin työpaikkojen ja työterveyshuoltojen
käytäntöjen muuttumisella alkoholihaittoja ehkäisevämpään
suuntaan.

Tulokset osoittavat, että AHA-toimintatapa vaikutti työpaikkojen
käytäntöihin pääosin odotetun suuntaisesti. Myönteiseen suuntaan
muuttuivat muun muassa asenteet, alkoholihaittojen havaitseminen,
alkoholihaittojen ehkäiseminen, siihen liittyvän tiedon, neuvonnan
ja ohjauksen antaminen, tietojen ja taitojen määrä, päihdeohjelman
tuntemus ja alkoholinkäyttö.

Lisäksi ehkäisevän työn esteet vähenivät hankkeen aikana
merkitsevästi, ja merkittävimmät edisteet säilyttivät tehonsa.

Myös työterveyshuoltoyksiköissä käytännöt paranivat odotetun
suuntaisesti. AHA-toimintatavan käyttöönotto työpaikoilla ja
työterveyshuolloissa sai aikaan positiivisia vaikutuksia
alkoholihaittoja ehkäiseviin käytäntöihin ja poisti samalla monia
esteitä ehkäisevän työn tieltä.

 

Vaatii yhteistyötä ja aktiivista vastuunottoa

AHA-valmennukset vaikuttivat hankkeeseen osallistuneiden
työskentelyyn sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla ja
synnyttivät useita limittäisiä muutos- ja oppimisprosesseja. Siksi
prosessia arvioitiin kahdesta viitekehyksestä.

Prosessiarvioinnin ensimmäisen osan tulokset osoittavat, että
AHA-toimintatavan juurruttamisen onnistuminen edellyttää
työyhteisön avainhenkilöiden sujuvaa yhteistyötä ja aktiivista
vastuunottoa.

Tulokset osoittavat, että osallistujien käsitykset
toimintatavoista ja -mahdollisuuksista muuttuvat. Se johtaa
vähitellen siihen, että osallistujat alkavat vaikuttaa työyhteisön
alkoholikulttuuriin uudella tavalla.

Prosessiarvioinnin toisessa osassa selvitettiin, millainen
käsitys valmennukseen osallistuneilla on toiminnastaan ja sen
mahdollisuuksista yhteisössään ja miten käsitykset muuttuvat
valmennusprosessin edetessä.

Tulokset kertovat, että AHA-valmennusprosessi tuottaa
uudenlaisia näkökulmia työyhteisön toimintamahdollisuuksiin
alkoholihaittojen ehkäisyssä, tarjoaa valmennuksen osallistujille
mahdollisuuden kehittää omaa asiantuntijuuttaan ja rohkaisee
reflektoimaan alkoholiasioiden käsittelemisessä vaikuttavia
tunteita. Ryhmämuotoinen valmennus on tärkeä tuki työyhteisön
muutosprosessissa.

Työterveysyhteistyön haasteita

Tutkimuksen tulokset toivat esille tarpeen työterveysyhteistyön
lisäämisestä alkoholihaittojen ehkäisyssä.

Riskien kartoitus ja tietojen antaminen ja ohjaus (TANO) ovat
työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa. Alkoholihaitat eivät ole
sisältyneet työpaikkojen riskien kartoitukseen.

Työpaikkojen työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin pitäisi
sisällyttää työpaikkaselvitykset sekä tietojen antaminen ja ohjaus
päihdeasioissa. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä
alkoholihaittojen ehkäisyssä pitäisi seurata ja arvioida
vuosittain.

Ehkäisevä alkoholityö ja alkoholiongelmien hoitaminen ovat
työtehtävänä kuormittavia, joten työtä tukevia resursseja, kuten
työnohjausta ja työparityöskentelyä sekä moniammatillista
ryhmätyöskentelyä on syytä kehittää.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työterveysyhteistyössä
alkoholin liikakäytöstä johtuvan työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen
eläköitymisen ehkäisemisessä sekä työurien kestävöittämisessä.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Kivistö Marketta, Logren Aija, Kujasalo Anne, Luurila Katrimaija, Hirvonen Leena. 2014. Työhyvinvointia edistävien toimintatapojen implementointi työpaikalla – esimerkkinä AHA-toimintatapa. Alkoholihaitat hallintaan -hanke 2011-2013. Helsinki: Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-373-8 (nid.) ISBN 978-952-261-374-5 (pdf) Avaa

Anne Kujasalo (toim.). 2013. Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-236-6 (nid.) ISBN 978-952-261-274-8 (pdf) www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/paihdeohjelmaopas.aspx. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/paihdeohjelmaopas.aspx Avaa

Alkoholihaitat hallintaan (2011-2013) -hankkeen sivusto www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/alkoholihaitat_hallintaan. http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/alkoholihaitat_hallintaan

Alkoholihaittojen ehkäisy työpaikalla -sivusto www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/alkoholi. http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/elintavat_ja_tyokyky/alkoholi