Työhyvinvointia ja terveyttä tukevat työaikaratkaisut kotihoitotyössä

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuorotyössä ja pidennetyssä (9-10 tunnin) työvuorossa kuormittumista ja työvuorosta palautumista suhteessa työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin vuorotyötä tekevillä hoitajilla. Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten pidennetty työvuoro on yhteydessä kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien kuormittumiseen ja työstä palautumiseen, työtehtävien organisointiin ja työn hallinnan tunteeseen. Tavoitteena on kehittää palautumista tukevia työaikaratkaisuja kunnalliseen kotihoitoon. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa kotihoidossa työskentelevien lähihoitajien työhyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista yksilöllisistä ja työhön liittyvistä tekijöistä.

Hankkeessa yhdistetään kyselyin kerättyä tietoa sekä objektiivisista, elimistön fysiologisiin vasteisiin (esimerkiksi sydämen syke ja sykevälivaihtelu, aktiivisuuden ja unen laadun pitkäaikaisrekisteröinti) perustuvilla mittausmenetelmillä kerättyä tietoa. Hankkeessa toteutetaan alku- ja seurantamittaukset ennen työaikamuutosten toteuttamista ja vuosi sen jälkeen.

Hanke tuottaa laaja-alaista tietoa vuorotyötä tekevien hoitajien ja heidän työyhteisöjensä työhyvinvoinnista sekä työssä kuormittumisesta ja palautumisesta kahdessa eri työaikaratkaisussa. Saatua tietoa voidaan käyttää kunnallisen kotihoidon toiminnan ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisen tukena, mutta myös laajemmin soveltaen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2020 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Oksanen

Tiedote

Kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tutkia työhyvinvointia ja työstä palautumista Kuopion kaupungin kotihoidon työntekijöillä työhyvinvointikyselyjen avulla. Tämän lisäksi pidennettyä työvuoroa tekeville ja heidän verrokeilleen tehtiin fysiologiset mittaukset. Tulokset osoittavat, että työ kotihoidossa on henkisesti ja ruumiillisesti kuormittavaa aamu- ja iltavuorossa. Ammatillinen osaaminen on hyvää. Työntekijät kokevat yhteisöllisyyttä ja työn imua. Työvuorojen välissä unen kesto on keskimäärin lyhyt, mutta suurimmalla osalla unen laatu on hyvää. Työ kotihoidossa on palkitsevaa mutta monin tavoin kuormittavaa. Tuloksia voidaan hyödyntää vähentämään kotihoitotyön kuormittavuutta ja säilyttämään kotihoitotyön houkuttelevuus.

Lähtökohdat

Työhyvinvointia ja terveyttä tukevat työaikaratkaisut kotihoitotyössä tutkimushankkeen tavoitteena oli tutkia työhyvinvointia ja työstä palautumista kotihoidon työntekijöillä. Hankkeen lähtökohtana oli Kuopion kaupungin kotihoidon tarve kehittää työaikaratkaisuja palvelemaan paremmin kotihoitotyötä ja siinä esiintyviä ruuhkahuippuja.

Aineisto

Hanke kohdistui Kuopion kaupungilla vuorotyötä tekeviin kotihoidon työntekijöihin, jotka toimivat 19 tiimissä. Alkukyselyyn syksyllä 2019 vastasi 167 henkilöä (vastausprosentti 45 %) ja loppukyselyyn syksyllä 2020 yhteensä 130 henkilöä (35 %). Neljä tiimiä osallistui työaikainterventioon, jossa työvuoroa pidennettiin. Pidennettyä työvuoroa tekeville (n=32) ja heidän verrokeilleen (n=27) tehtiin fysiologiset mittaukset syksyllä 2019 ja syksyllä 2020.

Menetelmät

Työhyvinvointikyselyt kattoivat laajasti työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyviä yksilöllisiä ja työhön liittyviä tekijöitä. Tulokset analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Fysiologisten mittauksien tulokset jaettiin kolmeen tarkasteltavaan aikaikkunaan; ensimmäiseen yöhön, keskimmäiseen yöhön ja viimeiseen yöhön. Keskimmäiset yöt on laskettu kahden työvuorojen välissä mitattujen öiden muuttujien keskiarvona. Tilastollisia eroja näiden öiden välillä tarkasteltiin kvantitatiivisilla menetelmi

Tulokset ja johtopäätökset

Oma ja työyhteisön työhyvinvointi heikkeni seurannassa. Yleisimmin stressiä aiheutti kiire työssä, epäselvät ja ristiriitaiset toimintaohjeet ja työn vastuullisuus. Työ koettiin ruumiillisesti ja henkisesti kuormittavaksi aamu- ja iltavuorossa. Ammatillinen osaaminen oli hyvää. Työvuorojen välissä unen kesto oli lyhyin mutta unen laatu oli suurimmalla osalla hyvä. Työvuoroja edeltävänä yönä unen laatu oli heikentynyt 40 %:lla. Työ kotihoidossa on palkitsevaa, mutta monin tavoin kuormittavaa.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hanke tuotti uutta tietoa kotihoidon työntekijöiden työhyvinvoinnista ja siihen yhteydessä olevista yksilöllisistä ja työhön liittyvistä tekijöistä. Työhyvinvoinnin kehittämistoimet kotihoidossa tulisi kohdentua työn kuormittavuuden ja stressin vähentämiseen, työntekijöiden riittävään työstä palautumiseen ja johtamisen kehittämiseen. Pidennettyjä työaikaratkaisuja suunniteltaessa pitäisi huomioida työssä esiintyvät ruuhkahuiput, jotta pidennetyt työajat kohtaisivat kotihoidon tarpeita.

Aineisto

Perkiö-Mäkelä Merja, Vauhkonen Anneli, Kupari Saana, Saaranen Terhi, Honkalampi Kirsi, Järvelin-Pasanen Susanna,
Tarvainen Mika, Räsänen Kimmo, Oksanen Tuula. Kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi. Loppuraportti. Kuopio. 2021.

ISBN: 978-952-61-3732-2 (PDF)
ISSNL: 1798-5722
ISSN: 1798-5730 Avaa