Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät pitkäaikaissairailla ja riskiryhmillä

Tiivistelmä

Kahdella viidestä 40-44-vuotiaasta ihmisestä on jokin pitkäaikaissairaus. Kymmenen vuotta vanhemmilla sairauksia on puolella ja eläkeiän kynnyksellä neljällä viidestä. Työterveystutkimuksen painopiste on ollut työn yhteyksissä sairauksien ilmaantumiseen. Kasvava joukko työntekijöitä, joilla terveys on jo heikentynyt on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tämän laajan meta-analyyseihin perustuvan tutkimuksen (IPD-Work-konsortio) keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat: Mitkä työn sisällölliset ja työaikoihin liittyvät tekijät ehkäisevät työkyvyttömyyttä ja tukevat työssä pysymistä ja terveyttä henkilöillä, joilla on jokin pitkäaikaissairaus, useita sairauksia tai sairauksien riskitekijöitä? Miten nämä tekijät eroavat eri sairautta sairastavien välillä ja onko iällä tai sukupuolella merkitystä?

IPD-Work konsortioon kuuluu 6 suomalaista seurantatutkimusta ja 12 seurantatutkimusta Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta ja Englannista (yhteensä 200,000 tutkittavaa). Aineisto on kerätty kyselymittauksin työn piirteistä ja hyvinvoinnista ja rekisteritiedoin terveydestä, sairauspoissaoloista ja eläköitymisestä.

Tutkimushanke tuottaa uutta tietoa sellaisista työn sisällöistä ja -oloista, jotka parhaiten tukevat niiden työntekijäryhmien hyvinvointia ja työkykyä, joilla on erilaisia terveysongelmia. Hankkeessa selvitetään myös niitä työn piirteitä, jotka ovat erityisen vahingollisia näille ryhmille.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mika Kivimäki

Tiedote

Työkyvyn ennustaminen pitkäaikaissairailla ja riskiryhmillä

Tiivistelmä

Työhyvinvointiin ja -terveyteen kohdistuva tutkimus on perinteisesti keskittynyt selvittämään tekijöitä, jotka ennakoivat työkyvyttömyyttä tai terveyden muutoksia terveillä työntekijöillä. Tässä hankkeessa keskityttiin työhyvinvointitutkimuksissa vähälle huomiolle jääneeseen työntekijäryhmään, eli niihin, joilla on jokin pitkäaikainen sairaus tai sairauden riskitekijä. Tutkimuksemme validoi helppokäyttöisen kyselymittarin, jolla on mahdollista tunnistaa tästä ryhmästä ne, joilla on korkea työkyvyttömyysriski. Mittarin maksuton netti- ja excel-versio löytyy linkistä:
https://tyoelamatieto.fi/fi/dashboards/work-disability-risk (suomenkielinen versio) ja
https://www.nature.com/articles/s41598-017-13892-1#Sec21 (englanninkielinen versio).

Lähtökohdat

Työurien pidentämisen näkökulmasta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on merkittävässä roolissa. Tämän hankkeen tavoitteena oli validoida hyvinvoinnin kehittymistä ennustava mittari työntekijäryhmille, joilla on jokin pitkäaikainen sairaus. Selvitimme:
1. Millaisella mittarilla on mahdollista ennustaa terveyden kehittymistä yksilötasolla?
2. Mikä on tällaisen riskilaskurin ennustuskyky työntekijöillä eri sairausryhmissä?
3. Ennustaako näille ryhmille räätälöidyt mallit paremmin riskiä?

Aineisto

Tutkimushankkeen aineistoina käytettiin IPD-Work-konsortion suomalaisia ja ulkomaisia kohorttitutkimuksia. Aineistoon kuului yhteensä 103 861 henkilöä, joille oli kerätty tieto työhön ja muuhun elämään liittyvistä tekijöistä tutkimuksen lähtötilanteessa. Tutkittavia seurattiin keskimäärin 14 vuoden ajan terveysrekistereistä.

Menetelmät

Ennustemallinnuksessa käytettiin suomalaista seuranta-aineistoa ja tietoja yhteensä 105:stä työtä, työyhteisöä, johtamista, työntekijän terveyttä ja riskikäyttäytymistä kuvaavasta muuttujasta. Jaoimme tutkittavat yhdeksään osaryhmään alkutilanteen terveyden mukaan: työntekijät, joilla oli tuki- ja liikuntaelinsairaus, masennus, migreeni, hengitystiesairaus, verenpainetauti, syöpä, sydänsairaus, diabetes tai samanaikainen masennus ja kardiometabolinen sairaus.

Tulokset ja johtopäätökset

C-indeksi työkykyennustemittarille oli kaikissa sairausryhmissä vähintään 0.72. Mallin kalibraatio oli hyvä. Myös muut indikaattorit osoittivat hyvää erottelukykyä ja olivat vertailukelpoisia kliinisessä käytössä olevien sairauskohtaisten riskilaskureiden kanssa.

Kehitimme 105 muuttujasta kullekin sairausryhmälle aineistolähtöisesti myös oman ennustemittarin. Näiden räätälöityjen mittareiden ennustavuus ei kuitenkaan ylittänyt alkuperäistä työkykyennustemittaria minkään osaryhmän kohdalla.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimuksemme osoittaa, että koko työväestölle kehitetty lyhyt, helppokäyttöinen kyselymittari ennustaa yksilöllistä työkyvyttömyysriskiä myös työntekijöillä, joilla on erilaisia pitkäaikaissairauksia tai terveyden riskitekijöitä. Tätä mittaria voidaan käyttää esimerkiksi työpaikoilla työterveyshuollon apuvälineenä ja päätöksenteon tukena tai omatoimisesti kukin tahollaan. Mittarista on olemassa nettiversio, joka on vapaasti käytettävissä.

Aineisto

Solja Nyberg, Jaakko Airaksinen, Jaana Pentti, Jenni Ervasti, Markus Jokela, Jussi Vahtera, Marianna Virtanen, Marko Elovainio, Mika Kivimäki. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät pitkäaikaissairailla ja riskiryhmillä. Loppuraportti. Helsingin yliopisto. 2022. Avaa

Clark et al. Workplace discrimination as risk factor for long-term sickness absence. PLoS ONE, 16(8):e0255697 Avaa

Ervasti et al. Long working hours and risk of 50 health conditions and mortality outcomes: a multicohort study in four European countries. Lancet Regional Health – Europe, 100212. Avaa

Kivimäki et al. Body-mass index and risk of obesity-related complex multimorbidity: an observational multicohort study. Lancet Diabetes & Endocrinology, 10, 253-263. Avaa

Nyberg et al. Association of alcohol use with years lived without major chronic diseases: a multicohort study from the IPD-Work consortium and UK Biobank. Lancet Regional Health Europe, 19:100417. Avaa

Nyberg et al. Predicting work disability among people with chronic conditions: a large prospective cohort study. medRxiv preprint doi: https://doi.org/10.1101/2022.08.18.22278925. Avaa

Xu et al. Workplace psychosocial resources and risk of cardiovascular disease among employees: a multi-cohort study of 135 669 participants. Scand J Work Environ Health. Online-first article. Published online: 26 Jun 2022. doi:10.5271/sjweh.4042 Avaa