Työikäisten muisti

Hanketiedot

Hankenumero
113260

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Christer Hublin
christer.hublin@ttl.fi

Toteutusaika
1.1.2014 - 31.12.2017

Työsuojelurahaston päätös
19.12.2013
97 000 euroa

Kokonaiskustannukset
202 443 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2017

Tiivistelmä

Vuonna 2012 työikäisistä suomalaisista 17% koki pitkäaikaisia tai toistuvia muistin tai keskittymiskyvyn ongelmia. Yli 55-vuotiaista vastaavia ongelmia koki lähes neljännes. Muistioireet heikentävät hyvinvointia, lisäävät virheitä työssä ja voivat olla merkki työkyvyn heikentymisen uhasta. Muistivaikeuksien taustalla on usein työterveyshuollossa hoidettavissa olevia tekijöitä kuten työkuormitus, mieliala- ja uniongelmat sekä alkoholi. Työurien piteneminen lisää tarvetta muistioireilevien tutkimiseen, koska muistisairauksien riski kasvaa selvästi 60 ikävuoden jälkeen. Työterveyshuollossa ei tällä hetkellä ole käytössä tähän hyvin soveltuvia menetelmiä ja toimintamalleja.

Hankkeessa selvitetään muistivaikeuksien yleisyyttä ja laatua, sekä miten taustalla olevat syyt ovat yhteydessä koettuun muistiin ja objektiiviseen kognitiiviseen suoriutumiseen. Tavoitteena on parantaa työvälineitä muistivaikeuksien arvioinnissa, erotusdiagnostiikassa ja jatkotutkimuksiin ohjaamisessa. Kohdejoukkona ovat suurehkon yrityksen työntekijät. Hankkeessa hyödynnetään uutta teknologiaa (verkkopohjainen kyselylomake ja muistitestiportaali), joilla työntekijän kokemia oireita sekä tiedonkäsittelykykyjä arvioidaan 2 vuoden seurannassa.

Tavoitteena on parantaa työssä jaksamista, pienentää työkyvyn heikentymisen uhkaa ja tukea työurien pidentämistä. Tulosten perusteella luodaan ohjeistuksia ja hoitokäytänteitä päämääränä tehostaa työterveyshuollon toimintaa. Hanke ajoittuu vuosille 2014-16.

Hankkeen vastuuhenkilö

Christer Hublin

Tiedote

Pätkiikö muisti? Työikäisten kognitiivisilla ja kliinisillä oireilla on tiivis yhteys

31.12.2017

Työterveyslaitoksella tehty tutkimus osoittaa, että aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvät oireet ja kliiniset, kuten mielialaan ja uneen liittyvät oireet, ovat hyvin yleisiä työikäisillä. Lisäksi nämä oireet liittyvät voimakkaasti toisiinsa. Työikäisen muistioireiden selvittelyssä on siksi arvioitava oireilua laaja-alaisesti. Muistioireita voidaan tulevaisuudessa kartoittaa toimivaksi osoittautuneella kysymyssarjalla.

Työikäisten kokemat muistin ja keskittymisen vaikeudet ovat tutkimusten perusteella yleisiä.

Muistioireet heikentävät hyvinvointia, lisäävät virheitä työssä ja voivat olla merkki työkyvyn heikentymisen uhasta.

Työterveyshuollossa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole käytössä muistioireilun selvittämiseen hyvin soveltuvia menetelmiä ja toimintamalleja. Siksi Työterveyslaitoksella tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin työikäisten kokemia kognitiivisia ja kliinisiä oireita, yksilöllisiä taustatekijöitä sekä oireiden yhteyksiä.

Lisäksi Työsuojelurahaston tukema tutkimus toi tietoa kognitiivisten eli aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvien oireiden arviointimenetelmistä työterveyshuollon ammattilaisten avuksi.

Muistihäiriöitä kannattaa arvioida laajemmin

Kaksivuotiseen Työikäisten muisti -tutkimukseen osallistui lähtötilanteessa yli 400  työntekijää. Aineisto kerättiin suuresta media-alan yrityksestä yhteistyössä sen työterveyshuollon kanssa.

Tutkimuksen lähtötilanteessa yli kolmannes vastaajista koki vähintään vähän haittaavia muistioireita tai keskittymisvaikeuksia.

Näiden kognitiivisten oireiden lisäksi kliiniset oireet olivat varsin yleisiä tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden joukossa. Tyypillisimpiä kliinisiä oireita olivat unettomuus-, masennus-, päiväväsymys-, ahdistus- ja tarkkaavuushäiriöoireet.

Tutkimus osoitti, että kognitiiviset ja kliiniset oireet liittyivät usein toisiinsa. Siksi työikäisen muistioireiden selvittelyssä on keskeistä arvioida kokonaistilannetta laaja-alaisesti.

­– Käytännössä tämä tarkoittaa, että muistin ja muiden tiedonkäsittelyyn liittyvien oireiden arvioinnin lisäksi tulisi aina arvioida myös tyypillisimpien kognitioon vaikuttavien tekijöiden esiintymistä, sanoo Työterveyslaitoksen johtava psykologi, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen.

Työn kuormitus vaikuttaa tiedonkäsittelyyn

Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että työn kognitiivinen kuormitus voi olla yhteydessä koettuihin tiedonkäsittelyn vaikeuksiin.

– Kiire, keskeytykset ja usean asian samanaikainen tekeminen näyttivät olevan yhteydessä keskittymisvaikeuksien määrään. Myös työn kognitiivisten vaatimusten aiheuttama koettu kuormitus oli korkeampaa sekä muistin että keskittymisen vaikeuksista kärsivien joukossa, Paajanen sanoo.

Kysymyssarjasta työkalu työterveyshuollolle

Tutkimuksessa tutkittiin ja kehitettiin myös tiedonkäsittelyn oireita kartoittavaa kysymyssarjaa.  

– Työssä muistaminen -kysymyssarjan pisteitettävä versio tunnisti hyvin haittaavista kognitiivisista oireista kärsivät työntekijät, Paajanen kertoo.

Tutkimuksessa tuotettiin Työssä muistaminen -kyselylle työikäisten suomalaisten normiaineistoa, jotta sitä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää osana muistiselvittelyjä esimerkiksi työterveyshuollossa.

Toimittaja
Camilla Ukkonen

Aineisto

Teemu Paajanen ja Christer Hublin. Työterveyslaitos. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print 2018 ISBN 978-952-261-787-3 (nid.) ISBN 978-952-261-786-6 (PDF) Avaa