Työkykyjohtamisen toimeenpano: Strategiasta käytäntöihin suomalaisilla työpaikoilla

Tiivistelmä

Suomalaisia työpaikkoja – erityisesti sote-alaa – kuormittavat muutokset, taloudelliset paineet ja henkilöstöpula. Työkykyjohtamisella voidaan vähentää sairauspoissaoloja, nostaa eläkeikää ja pienentää työkyvyttömyyskustannuksia. Sen tulee kuitenkin olla strategista ja koko työpaikan tulee sitoutua sen toimeenpanoon. Stipendikaudella kirjoitan väitöskirjani yhteenvedon. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää työkykyjohtamisen kehittämistarpeiden tunnistamisessa ja sen toimeenpanon vahvistamisessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Julia Anttilainen

Tiedote

Työkykyjohtamisessa kuilu strategian ja arjen välillä suurissa organisaatioissa

Tiivistelmä

Työelämän muutos ja kasvavat työkykyhaasteet luovat painetta varmistaa työvoiman veto- ja pitovoima. Tässä työpaikkoja tukee ennakoiva työkykyjohtaminen. Väitöskirja tarkastelee työkykyjohtamista ja sen toimeenpanoa osana päivittäistä johtamista. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti ja osallistujina olivat työkykyjohtamisesta vastaavat tahot suurilla suomalaisilla työpaikoilla. Työkykyjohtaminen määriteltiin pääsääntöisesti laaja-alaisen työkykykäsityksen kautta ja nähtiin proaktiivisina toimenpiteinä, mutta toimeenpanossa oli kuilu strategisten ja operatiivisten toimien välillä. Tutkimuksessa tunnistettiin toimeenpanoa edistävät ja estävät tekijät, laadittiin tarkistuslista ja suositukset sekä toimeenpanon malli työpaikkojen tueksi.

Lähtökohdat

Työpaikoilta edellytetään työkyvyn tuen malleja, mutta toimeenpano on hajanaista. Työkykyjohtamiseen panostamalla työpaikat voivat vaikuttaa mm. poissaoloihin. Työkykyjohtamisen toimeenpanosta on toistaiseksi vain rajallisesti tutkimustietoa. Tavoitteena oli selvittää työkykyjohtamista organisaatiotason interventiona, tunnistaa, mihin sillä pyritään vaikuttamaan, sekä toimeenpanoon vaikuttavat tekijät, osoittaa tavoitteiden ja käytännön välinen yhteys sekä luoda toimeenpanoa tukeva malli.

Aineisto

Aineisto kerättiin Työterveyslaitoksen kolmessa tutkimushankkeessa vuosina 2019–2025. Tutkimuksen painopiste oli suurissa julkisissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa, mutta mukana oli myös yksi kunnallinen organisaatio sekä yksityinen suuryritys. Osallistujina olivat työkykyjohtamisesta työpaikoilla vastaavia tahoja, kuten ylintä johtoa, lähiesihenkilöitä sekä HR:n, työsuojelun ja henkilöstön edustajia.

Menetelmät

Tutkimus oli monimenetelmällinen. Menetelminä käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja, kyselyjä sekä yhteiskehittämistä lähiesihenkilöiden kanssa. Haastattelut analysoitiin temaattisen ja sisällönanalyysin menetelmillä. Kyselyiden analysoinnissa käytettiin kuvailevia tunnuslukuja. Tutkimuksessa sovellettiin implementaatiotutkimuksen viitekehyksiä (Consolidated Framework for Implementation Research ja COM-B) aineiston keruussa, analyysivaiheissa ja tulosten raportoinnissa.

Tulokset ja johtopäätökset

Käsitys työkykyjohtamisesta perustui laaja-alaiseen työkykykäsitykseen osana arjen johtamista, jaettuun vastuuseen sekä ennakoiviin toimintatapoihin. Toimeenpanoa tukivat olemassa olevat rakenteet, motivaatio ja monikanavainen tiedonkeruu, mutta käytännöt painottuivat ongelmien ratkaisemiseen. Tulokset osoittivat kuilun strategisen ja operatiivisen tason välillä. Jatkossa tarvitaan vahvempaa matalan kynnyksen yhteistyötä, tietoon perustuvaa johtamista ja koko yhteisön työkykyä edistäviä toimia.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus lisää ymmärrystä työkykyjohtamisesta organisaatiotason interventiona ja sen toimeenpanosta. Tulokset auttavat työpaikkoja tunnistamaan työkykyjohtamisen onnistumisen edellytyksiä sekä strategisten tavoitteiden toteutumista estäviä tekijöitä. Tutkimuksen tuloksia sekä tutkimuksessa laadittua mallia, suosituksia ja tarkistuslistaa voidaan hyödyntää työkykyjohtamisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa