Työkyvyn ja palveluasenteen rakentuminen julkisissa palveluissa

Tiivistelmä

Tutkimus kohdistuu siihen, miten henkilöstön kokemat oikeudet ja velvollisuudet ilmentävät organisaatiokulttuuria ja vaikuttavat toimintaan, palveluasenteeseen, palvelun käyttöarvoon sekä työkykyyn. Yhdessä kohdeorganisaatioiden kanssa toteutettava monimetodinen tutkimus tuottaa työpaikkakohtaiset organisaatiokulttuurin kehittämisen tiekartat, parantaen työympäristöjä ja työkykyä. Tutkimus avaa uuden näkökulman koettujen oikeuksien ja velvollisuuksien merkitykseen työpaikoilla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jari Stenvall

Tiedote

Sosiaalisten normien yhteys työtekijöiden koettuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin

Tiivistelmä

Tutkimus tarkastelee, miten sosiaaliset normit vaikuttavat koettuihin oikeuksiin ja vel-vollisuuksiin julkisissa organisaatioissa ja miten nämä tekijät heijastuvat työkykyyn, palveluasenteisiin ja palvelun laatuun. Empiirinen aineisto koostuu kirjallisuuskatsauksesta (50 tutkimusta) sekä kolmesta tapaustutkimuksesta: Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki ja Oppiva-verkosto. Hanke osoittaa sosiaalisten normien tärkeyden. Ne ohjaavat työntekijöiden toimintaa voimakkaasti. Työhyvinvointi kytkeytyy normien selkeyteen: epäselvät normit lisäävät kogniiivista kuormitusta ja heikentävät psykologista turvallisuutta ja aikaansaavat eettisyyteen liittyviä ongelmia. Johtamisen rooli on ratkaiseva normien muotoutumisessa.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Tutkimus tarkastelee, miten sosiaaliset normit vaikuttavat koettuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin julkisissa organisaatioissa ja miten nämä tekijät heijastuvat työkykyyn, palveluasenteisiin ja palvelun laatuun. Normit nähdään keskeisinä arjen sääntelymekanismeina, jotka ohjaavat työntekijöiden käyttäytymistä ja organisaatiokulttuurin muotoutumista. Tutkimus tuo uuden näkökulman työelämän dynamiikkaan ja tarjoaa keinoja työkyvyn ja palveluorientaation kehittämiseen

Aineisto

Empiirinen aineisto koostuu kirjallisuuskatsauksesta (50 tutkimusta) sekä kolmesta tapaustutkimuksesta: Tampereen kaupunki, Oulun kaupunki ja Oppiva-verkosto. Haastatteluja tehtiin noin neljäkymmentä. Aineisto kohdennettiin tekijöihin, kuten etätyöhön ja tekoälyn käyttöön, joissa koetut oikeuden ja velvollisuudet ovat muutoksessa.

Menetelmät

Menetelminä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta ja laadullisia menetelmiä. Kirjallisuuskatsaus jäsensi sosiaalisten normien vaikutuksia työpaikkakäyttäytymiseen, johtamiseen ja palveluasenteisiin. Tapaustutkimukset ja haastatteluaineistojen analyysit perustuivat teoriakeskustelussa ja käytännön kehittämisessä koskeviin sisältöihin.

Tulokset ja johtopäätökset

Sosiaaliset normit ohjaavat työntekijöiden toimintaa voimakkaasti. Työhyvinvointi kytkeytyy normien selkeyteen: epäselvät normit lisäävät kogniiivista kuormitusta ja heikentävät psykologista turvallisuutta ja aikaansaavat eettisyyteen liittyviä ongelmia. Johtamisen rooli on ratkaiseva normien muotoutumisessa. Avoin viestintä ja normien näkyväksi tekeminen vähentävät epävarmuutta ja tukevat työhyvinvointia. Sosiaaliset normit ovat digitaalisen murroksen, kuten tekoälyn ja etätyön takia epäselviä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Hankkeen tulokset nostavat esiin sen, kuinka tärkeää on johtamisessa keskittyä sosiaalisten normien johtamiseen. Esimerkiksi etätyö muuttui varsin nopeasti koetuksi oikeudeksi. Tästä johtuen olisi tärkeää jo ennalta keskustella ja linjata työyhteisöissä yhteisesti, minkälaisia odotuksia velvollisuuksista ja oikeuksista työntekijöillä on.

Aineisto

Sanni Pöntinen, Emmi Siirtola, Jari Smedberg ja Jari Stenvall. Sosiaalisten normien yhteys koettuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
Työkyvyn ja palveluasenteen rakentuminen julkisella sektorilla. Loppuraportti. Tampereen yliopisto 2025
ISBN 978-952-03-4316-3 (verkkojulkaisu) Avaa

Julkaisuluettelo Avaa