Työkyvyn tuki –hanke Kahden kuntaorganisaation kumppanuushanke

Tiivistelmä

Työkyvyn tuki -hanke on kumppanuushanke kahden kuntaorganisaation, työterveyshuollon ja työhyvinvointipalveluja tuottavan palvelun tuottajan kesken. Hankkeen ulkopuolisena asiantuntijana on Verve. Hankkeen tavoitteena on etsiä, luoda, kokeilla sellaisia uusia yhteistyömuotoja, joiden avulla työpaikka tunnistaa ajoissa sellaiset tilanteet, joissa tarvitaan joko työyhteisölle tai yksittäisille työntekijöille tukea. Siinä kehitetään ja kokeillaan organisaation ja työterveyshuollon ja työkyvyn tukemisen menetelmiä mukana oleville työpaikoille. Hankkeessa toteutetaan kolme kappaletta työpaikka kohtaisia työseminaareja molemmissa organisaatioissa ja kolme molempia organisaatioita koskevia yhteisiä seminaareja. Tarkoituksena on kehittää työpaikkakohtaisesti ratkaisuja ja sitten jakaa niitä yhteisissä neljän organisaation työseminaareissa. Hankkeen tulokset ovat käytettävissä hankkeen lopussa. Hankkeessa sovelletaan työlähtöiseen, toiminnan teorian ja kehittävään työntutkimukseen perustuvaa kehittämismenetelmää.

Hankkeen vastuuhenkilö

Minna Pesonen

Tiedote

Myytti kehittämisen hitaudesta murtui

Kehittäminenkö hidasta ja aikaa vievää? Ei ole. Myytti murtui kumppanuushankkeessa, johon osallistuivat Enonkosken kunta, Savonlinnan kaupunki ja näiden työterveyshuollot.

Kehittämishankkeessa luotiin ja kokeiltiin uusia työkyvyn tukemisen välineitä ja uutta yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Esimerkiksi Enonkosken kunnassa koko henkilökunta kokeili oman työn tutkimisen menetelmää tiedostaakseen sujuvan työn esteitä. Siten arkityön haasteet saatiin yhteiseen käsittelyyn.

Hanke kesti vajaat neljä kuukautta keväällä 2017. Sinä aikana pidettiin kolme kuntakohtaista työkokousta ja kolme yhteistä työseminaaria, joiden jälkeen voitiin todeta, että uusia käytäntöjä on mahdollista luoda nopeastikin kokeilujen avulla.

Kehittämishankkeessa ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat konsultointitoiminnan johtaja Kirsi Koistinen Verveestä ja projektipäällikkö Tuovi Riikilä Kruunupuistosta.

Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämisavustuksella.

Enonkosken saavutuksia

Enonkosken kunnassa työhyvinvointia oli aiemmin jäsennetty ehkä liian kapeasti, hyvin liikuntakeskeisesti.

Hankkeen päätuloksiin Enonkoskella kuuluu malli strategisen työhyvinvoinnin johtamiseen. Malli sisältää tavoitteet, jotka on purettu konkreettisiksi työkaluiksi ja menetelmiksi.

Käyttöön otettiin myös uudenlainen nopea työhyvinvointikysely eri yksiköissä. Muita uusia välineitä ovat nopea työhyvinvointikysely, sujuvan työn esteiden dokumentointi (häiriöpäiväkirja), entistä työlähtöisempi kehityskeskustelumalli ja työlähtöinen, osallistava terveystarkastusmalli.

Savonlinnan kehitysaskelia

Savonlinnan kaupungissa oli olemassa laaja työhyvinvoinnin johtamisen ohjelma. Vaikka kaupungissa oli malli ja työvälineet työhyvinvoinnin tukemiseen, sairauspoissaolot olivat kasvaneet ja olivat 17 päivää vuodessa. Sairauspoissaolojen palkkakulut olivat vuonna 2016 noin 1,5 miljoonaa euroa. Työhyvinvointiohjelma ei sellaisenaan näyttänyt riittävän.

Savonlinnan kaupungissa tiivistettiin yhteistyötä varhaiskasvatuksen, ruoka- ja siivouspalvelun ja niiden työterveyshuoltojen kanssa.

Sairauspoissaolojen raportointi yksiköille ja toimialoille kehittyi, ja uutena foorumina kehitettiin työhyvinvointitapaaminen yhdistämään henkilöstöpalvelut, työsuojelu, työterveyshuollot ja tulosalueen esimiehet. Varhaiskasvatuksessa työlähtöinen ajattelu työhyvinvoinnin tukemiseen vietiin jokaiseen Savonlinnan päiväkotiin

Työlähtöisiä menetelmiä ja uutta ymmärrystä

Hankkeessa mukana olevat työterveyshuollot – Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosterin työterveyshuolto ja Savonlinnan seudun työterveys – kehittivät yhteistyötään kuntaorganisaatioiden kanssa kokeilemalla erilaisia työlähtöisiä menetelmiä.

Kehittämishanke pohjautui toiminnan teoriaan ja kehittävään työntutkimukseen perustuvaan lähestymistapaan. Siinä keskeistä on suuntautuminen organisaation työn ja tuotannon sujumiseen ja muutokseen, kun tulkitaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin ongelmia ja ratkaisuja.

Työlähtöinen teoria toi osallistujille uutta ymmärrystä työhyvinvoinnin perustasta. Organisaatiot tarvitsevat teoriaa ja jäsennystyökaluja, joilla voidaan ymmärtää omien kuntaorganisaatioiden toiminnan tilannetta ja haasteita. Esimiehet ovat tässä keskeisessä asemassa; heillä pitää olla riittävästi työkaluja ja menetelmiä, joilla työyhteisöä tuetaan.

Esimiehet tarvitsevat yhteistä kieltä myös työterveyshuollon kanssa. Eri toimialat tarvitsevat yhteisiä foorumeita, joissa työhyvinvoinnin ilmiöitä tarkastellaan yhdessä.

Kehittämishankkeessa saavutettiin merkittäviä tuloksia, joista on hyötyä myös muille julkisen sektorin organisaatioille.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Kirsi Koistinen: . Loppuraportti. 25 sivua. Avaa