Työkyvyn tukitoimien vaikuttavuus osatyökykyisten työkykyyn kunta-alalla: luonnollinen interventiotutkimus

Tiivistelmä

Osatyökykyisten pitäminen työelämässä on tärkeää taloudellisesti ja inhimillisesti. Työnantajien toimia, joilla tähän pyritään, ei kuitenkaan ole Suomessa systemaattisesti aiemmin tutkittu. Hankkeemme tavoitteena on löytää vaikuttavimmat keinot osatyökykyisten työssä jatkamisen tueksi kunnissa. Kartoitamme, minkälaisia työkyvyn tuen toimintamalleja kuntien toimintayksiköillä on käytössä, kenelle ne on tarkoitettu, mistä lähtien ja missä määrin niitä on toimeenpantu ja kuka niistä vastaa. Yhdistämme nämä tiedot Kunta10-tutkimusaineistoon, jossa seurataan monipuolisesti näiden kuntien henkilöstön terveyttä ja työkykyä.

Tämän aineiston avulla voimme selvittää muutoksia osatyökykyisten terveydessä ja työkyvyssä ennen ja jälkeen erilaisten työkyvyn tuen mallien käyttöönoton ja verrata muutoksia niihin, joita havaitaan näihin malleihin osallistumattomien osatyökykyisten työpaikoilla luonnollisen interventiotutkimuksen asetelmassa. Hanke tuottaa uutta tietoa siitä, miten erilaiset työkyvyn tukitoimenpiteet työpaikoilla vaikuttavat osatyökykyisten työssä jatkamiseen. Tutkimustieto hyödyttää osatyökykyisiä ihmisiä, heidän työnantajiaan ja erityisesti henkilöstöhallintoa ja työterveyshuoltoja sekä yhteiskuntaa yleisesti. Käytettävä aineisto tarjoaa kansainvälisestikin ainutlaatuisen mahdollisen tutkia jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta ja seurata hyvinvointi-, terveys- ja työkykymittareita sekä takautuvasti että vuosia eteenpäin poikkeuksellisen laajassa osallistujajoukossa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jenni Ervasti

Tiedote

Aktiivinen työkyvyn tuki tukee sairauspoissaolojen hallintaa ja osatyökykyisten työssä jatkamista

Tiivistelmä

Työkyvyn tukitoimilla pyritään vähentämään pitkittyvää ja pysyvää työkyvyttömyyttä ja edistämään työhön paluuta. Kunta-alalla on käytössä aktiivisen työkyvyn tuen toimintatapa, joka koostuu työkyvyn varhaisesta tuesta, tehostetusta tuesta ja työhön paluun tuesta. Toimintatavan vaikutuksista on kuitenkin vähän tietoa. Tutkimus tuotti uutta tietoa toimintatavan toteutuksesta tutkimuskunnissa. Selvitimme myös, kuinka sairauspoissaolojen omailmoituskäytännön laajentaminen, korvaavan työn käyttö, työkykykoordinaattoritoiminta sekä osasairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen käyttö olivat yhteydessä kuntatyöntekijöiden sairauspoissaoloihin ja työhön osallistumiseen. Aktiivinen työkyvyn tuki voi parhaimmillaan vaikuttaa siihen myönteisesti.

Lähtökohdat

Kartoitimme milloin ja minkälaisia konkreettisia aktiivisen työkyvyn tukitoimia kuntatyöpaikoilla on otettu käyttöön, miten toiminta on resursoitu ja kuka vastaa toteutuksesta ja seurannasta. Tutkimme sairauspoissaolojen omailmoitusjakson pidentämisen 1–3 päivästä 1–5 päivään, korvaavan työn käyttöönoton ja työkykykoordinaattoritoiminnan yhteyksiä kuntatyöntekijöiden työkyvyttömyysjaksoihin sekä osatyökyvyttömyysetuuksien yhteyksiä työhön osallistumiseen ja työmarkkinapolkuihin.

Aineisto

Tutkimukseen osallistui viisi suurta kuntaa ja yksi pienempi kunta. Näistä kunnista haastateltiin 52 työntekijää. Toimintamallien yhteyksiä työhön osallistumiseen tutkittaessa haastattelutietoja yhdistettiin Kuntasektorin seurantatutkimuksen kysely- ja rekisteritietoihin (n=7032-35409). Sairauspoissaoloseuranta kattoi enimmillään vuodet 2007–2017. Osatyökyvyttömyyseläkkeen jälkeisiä työmarkkinapolkuja tutkittiin työikäistä väestöä kuvaavassa Työkyvyn tila Suomessa-rekisteriaineistossa (n=46350).

Menetelmät

Tutkimus oli monimenetelmäinen. Haastatteluaineisto koodattiin määrälliseksi ja esitettiin frekvensseinä ja keskiarvoina. Eri toimenpiteiden yhteyksiä sairauspoissaolotrendiin tutkittiin difference-in-difference analyysillä, jossa testataan trendieroja koe- ja kontrolliryhmien välillä. Muita analyysimenetelmiä olivat multinomiaalinen regressioanalyysi (työhön paluun selittäjät, osatyökyvyttömyyseläke) ja Cox regressioanalyysi (työkyvyttömyyseläkeen riski, työkykykoordinaattoritoiminta).

Tulokset ja johtopäätökset

Aktiivisen työkyvyn tuen toimintatapa on kuntasektorilla jo melko vakiintuneessa käytössä ja osana esimiesten koulutusta, mutta myös kriittisiä kohtia jotka voivat vaikuttaa toimenpiteiden käytännön toteutukseen tunnistettiin. Tulokset tukivat johtopäätöstä, että toimintatapaan liittyvät toimenpiteet, kuten korvaavan työn malli, työkykykoordinaattoritoiminta ja osatyökyvyttömyysetuudet, voivat parhaimmillaan vaikuttaa osatyökykyisten työhön osallistumiseen ja työssä jatkamiseen myönteisesti.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tuotimme uutta tietoa erilaisten työkyvyn tuen toimenpiteiden yhteyksistä työkyvyttömyyden ja työhön osallistumisen kehitykseen. Tulokset voidaan yleistää kuntatyöpaikoille, mutta jatkotutkimusta tarvitaan sekä yhteyksien että yleistettävyyden varmistamiseksi. Tärkeä jatkotutkimuksen aihe on myös kokonaiskustannusvaikutus, sillä osatyökykyisten työhön osallistumisen kasvattaminen voi samaan aikaan lisätä sairauspoissaoloja ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä.

Aineisto

Johanna Kausto, Pauliina Mattila-Holappa, Leena Kaila-Kangas, TuulaOksanen, Mika Kivimäki, Jenni Ervasti, Työterveyslaitos. Työkyvyn tukitoimet ja työhön osallistuminen. Sairauspoissaolojen omailmoituskäytäntö, korvaavan työn malli, työkykykoorrdinaattoritoiminta ja osatyökyvyttömyysetuudet kuntaa-alalla. Loppuraportti.

ISBN 978-952-261-904-4 (nid.)
ISBN 978-952-261-905-1 (PDF) Avaa