Työn eri sosiaalisten voimavarojen ja proaktiivisen toiminnan vaikutukset työuupumukselle ja Työholismin seuraukset

Tiivistelmä

Esitys 1: Tutkimuksessa 34 kunnassa on tehty 18 kuukauden seurantatutkimus 2453 suomalaisella kuntatyöntekijällä. Pitkittäistutkimuksessa on käytetty harvoin hyödynnettyä dominanssianalyysia, jonka avulla voidaan määrittää ja vertailla eri työhyvinvoinnin ennustajien suhteellinen tärkeys. Tutkimuksessa selvitetään a) eri sosiaalisten ja organisatoristen voimavarojen: palveleva johtaminen, voimaannuttavat henkilöstöjohtamisen käytännöt, sosiaalinen pääoma ja eri tyyppisten työn kuormitustekijöiden (estetekijät, työn määrä, alikuormitus, haastevaatimukset) ja b) eri työn tuunaamisen strategioiden tärkeysjärjestystä ennustamassa työuupumusta uudella menetelmällä sitä validoiden, työn imua ja työssä tylsistymistä. Keskeinen tavoite on myös testata Suomessa ensimmäistä kertaa kehitteillä olevaa työuupumusmittaria. Myöhempi tarkoitus on validoida tuo menetelmä laajasti suomalaisilla työpaikoilla ja tuottaa käytännön raja-arvoja kertomaan hälytysmerkeistä ja varsinaisesta työuupumuksesta.

Esitys 2: tuottaa suomalaiselle työelämälle lisätietoa työholismin haittavaikutuksista pitkällä aikavälillä sekä sitä ennustavista tekijöistä.

Molempien tutkimusten oppeja levitetään laajalti perinteisissä ja sosiaalisissa viestimissä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jari Hakanen