Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
180002
Hakija
Työterveyslaitos
Toteuttaja
Työterveyslaitos
Lisätietoja
Piia Seppälä
piia.seppala@ttl.fi
Toteutusaika
14.1.2019 - 1.6.2021
Työsuojelurahaston päätös
4.12.2018
110 000 euroa
Kokonaiskustannukset
221 302 euroa
Tulokset valmistuneet
11.6.2021
Tiivistelmä
Työn tuunaaminen on työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka avulla työntekijä voi säädellä ja tasapainottaa työolosuhteitaan – työn voimavaroja ja vaatimuksia – ja siten edistää työhyvinvointiaan, työn imua. Työn imu taas aikaansaa erilaisia terveyshyötyjä ja työn imun tiedetään olevan yhteydessä sydämen toiminnan terveeseen autonomiseen säätelyyn (lisääntynyt parasympaattinen säätely).
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko työntekijöiden työn tuunaamista edistää verkkoavusteisesti toteutetulla kehittämisvalmennuksella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, voidaanko työn tuunaamisen verkkovalmennuksen avulla lisätä työn imua ja sen myötä sydämen toiminnan parasympaattista säätelyä työaikana.
Petäjäveden kunnan kaikki työpaikat (n = 16) ja työntekijät (n = 258) osallistuvat työn tuunaamisen valmennukseen. Tutkimuksessa hyödynnetään kvasikokeellista tutkimusasetelmaa ja odotuslista-menetelmää. Työn tuunaamista ja työn imua mitataan tutkimuskyselyllä ja sydämen parasympaattista säätelyä tutkitaan sykevaihtelua mittaamalla. Kysely ja mittaukset toteutetaan kolme kertaa (ennen-jälkeen-seuranta). Analyysit tehdään latentilla kasvukäyrämallinnuksella.
Tutkimus tuottaa täysin uutta tietoa työn tuunaamisen edistämisestä verkkovalmennuksen keinoin, ja sen mahdollisista laajemmista työhyvinvointi- ja terveyshyödyistä. Työn tuunaamisen verkkovalmennus on nykyaikainen mahdollisuus työolojen ja työtoiminnan kehittämiseen, kun tavoitteena on terve ja hyvinvoiva työntekijä.
Hankkeen vastuuhenkilö
Piia Seppälä
Tiedote
Työn tuunaamisen verkkovalmennus lisäsi työn tuunaamista ja työn imua kuntatyöntekijöillä
11.6.2021Tiivistelmä
Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa selvitettiin, voidaanko työn tuunaamisen toimintaa lisätä verkkokoulutuksen avulla ja onko lisääntyneellä työn tuunaamisella laajempia psykofysiologisia hyötyjä työntekijän työhyvinvoinnille (työn imulle) ja -terveydelle (autonomisen hermoston toiminnalle). Tutkimus toteutettiin Petäjäveden kunnan työntekijöillä kvasikokeellisella tutkimusasetelmalla. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin tutkimuskyselyä ja sykevaihtelumittauksia. Latentin muutosmallinnuksen perusteella verkkovalmennus lisäsi työn tuunaamista, jonka avulla tehdyt muutokset omassa työssä olivat toimiva keino lisätä työn imua. Lisäksi työn tuunaaminen näytti puskuroivan kuormittavan työtilanteen kielteisiä psykofysiologisia vaikutuksia.
Lähtökohdat
Kuntatyöntekijöiden psykososiaaliset työolotekijät ja työhyvinvointi olivat heikentyneet ja terveysriskit lisääntyneet rakennemuutosten ja muutossuunnitelmien myötä. Työn voimavarat ja vaatimukset -teorian oletusten mukaisesti työn tuunaamisen tiedettiin olevan konkreettinen keino, jonka avulla työntekijät voisivat säädellä työolosuhteitaan ja edistää työhyvinvointiaan. Toistaiseksi verkkokoulutuksen mahdollisuuksia ei ollut kuitenkaan hyödynnetty työn tuunaamisen edistämisessä.
Aineisto
Tutkimusaineisto koostui kaikista Petäjäveden kunnan työpaikoista (n=16) ja kaikille työntekijöille (n=268) tarjottiin mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Tutkimus toteutettiin kvasikokeellisella tutkimusasetelmalla ja odotuslistamenetelmää hyödyntäen. Kymmenen työpaikkaa (n=167) toimi koeryhmänä ja kuusi työpaikkaa (n=101) toimi kontrolliryhmänä. Koeryhmä osallistui työn tuunaamisen verkkovalmennukseen ensin ja kontrolliryhmä sai saman valmennuksen tutkimusmittausten jälkeen.
Menetelmät
Työn tuunaamista ja työn imua mitattiin sähköisellä tutkimuskyselyllä ja autonomisen hermoston toimintaa tutkittiin kahden yön sykevaihtelumittauksella. Kysely ja mittaukset toteutettiin sekä koe- että kontrolliryhmällä kolme kertaa vuonna 2019: ennen koeryhmän verkkovalmennusta, sen jälkeen ja neljän kuukauden seuranta-ajan päätyttyä. Näin voitiin tutkia verkkovalmennuksen aikaansaamia välittömiä ja pidemmän aikavälin seurauksia. Tutkimusanalyysit tehtiin latentilla muutosmallinnuksella.
Tulokset ja johtopäätökset
Työn tuunaamisen toimintaa voitiin lisätä verkkovalmennuksella. Työn tuunaamisen lisääntymisen myötä myös työn imu lisääntyi. Autonomisen hermoston toiminta säilyi koeryhmässä samana koko kuuden kuukauden mittausjakson ajan, kun taas kun taas kontrolliryhmässä havaittiin autonomisen hermoston toiminnan odottamatonta muutosta (parasympaattisen aktiivisuuden vaimentumista). Työn tuunaamisella näyttäisi siten olevan työn imua vahvistava rooli ja autonomisen hermoston toimintaa suojaava rooli.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimus osoitti, että työn tuunaamisen verkkovalmennus mahdollistaa ajasta ja paikasta vapaan, työntekijälähtöisen ja nykyaikaisen työhyvinvoinnin kehittämisen. Lisäksi työn tuunaamisen avulla työntekijä voi muokata ja säädellä työolojaan kuormittavissa työtilanteissa ja välttyä näin haitallisilta psykofysiologisilta vaikutuksilta. Verkkoavusteisesti toteutettu työn ja työolojen tuunaaminen on työntekijän yksilölliset työtarpeet huomioiva mahdollisuus työterveyden edistämisessä.
Aineisto
Piia Seppälä, Telma Rivinoja, Jussi Virkkala, Anne Punakallio, Riitta Velin, Nina Lapveteläinen, Maria Hirvonen ja Jari Hakanen. Työterveyslaitos. Työn imua työtä tuunaamalla. Voiko työn tuunaamista oppia verkkovalmennuksen avulla ja onko sillä laajempia työhyvinvointi- ja terveyshyötyjä? Loppuraportti. 2021. Helsinki.
ISBN 978-952-261-962-4 (nid.)
ISBN 978-952-261-963-1 (PDF) Avaa