Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennuksella hyvinvointia ja terveyttä

Tiivistelmä

Työn tuunaaminen on työntekijälähtöistä työn kehittämistä, jonka avulla työntekijä voi säädellä ja tasapainottaa työolosuhteitaan – työn voimavaroja ja vaatimuksia – ja siten edistää työhyvinvointiaan, työn imua. Työn imu taas aikaansaa erilaisia terveyshyötyjä ja työn imun tiedetään olevan yhteydessä sydämen toiminnan terveeseen autonomiseen säätelyyn (lisääntynyt parasympaattinen säätely).

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko työntekijöiden työn tuunaamista edistää verkkoavusteisesti toteutetulla kehittämisvalmennuksella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, voidaanko työn tuunaamisen verkkovalmennuksen avulla lisätä työn imua ja sen myötä sydämen toiminnan parasympaattista säätelyä työaikana.

Petäjäveden kunnan kaikki työpaikat (n = 16) ja työntekijät (n = 258) osallistuvat työn tuunaamisen valmennukseen. Tutkimuksessa hyödynnetään kvasikokeellista tutkimusasetelmaa ja odotuslista-menetelmää. Työn tuunaamista ja työn imua mitataan tutkimuskyselyllä ja sydämen parasympaattista säätelyä tutkitaan sykevaihtelua mittaamalla. Kysely ja mittaukset toteutetaan kolme kertaa (ennen-jälkeen-seuranta). Analyysit tehdään latentilla kasvukäyrämallinnuksella.

Tutkimus tuottaa täysin uutta tietoa työn tuunaamisen edistämisestä verkkovalmennuksen keinoin, ja sen mahdollisista laajemmista työhyvinvointi- ja terveyshyödyistä. Työn tuunaamisen verkkovalmennus on nykyaikainen mahdollisuus työolojen ja työtoiminnan kehittämiseen, kun tavoitteena on terve ja hyvinvoiva työntekijä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Piia Seppälä

Tiedote

Työn tuunaamisen verkkovalmennus lisäsi työn tuunaamista ja työn imua kuntatyöntekijöillä

Tiivistelmä

Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, jossa selvitettiin, voidaanko työn tuunaamisen toimintaa lisätä verkkokoulutuksen avulla ja onko lisääntyneellä työn tuunaamisella laajempia psykofysiologisia hyötyjä työntekijän työhyvinvoinnille (työn imulle) ja -terveydelle (autonomisen hermoston toiminnalle). Tutkimus toteutettiin Petäjäveden kunnan työntekijöillä kvasikokeellisella tutkimusasetelmalla. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin tutkimuskyselyä ja sykevaihtelumittauksia. Latentin muutosmallinnuksen perusteella verkkovalmennus lisäsi työn tuunaamista, jonka avulla tehdyt muutokset omassa työssä olivat toimiva keino lisätä työn imua. Lisäksi työn tuunaaminen näytti puskuroivan kuormittavan työtilanteen kielteisiä psykofysiologisia vaikutuksia.

Lähtökohdat

Kuntatyöntekijöiden psykososiaaliset työolotekijät ja työhyvinvointi olivat heikentyneet ja terveysriskit lisääntyneet rakennemuutosten ja muutossuunnitelmien myötä. Työn voimavarat ja vaatimukset -teorian oletusten mukaisesti työn tuunaamisen tiedettiin olevan konkreettinen keino, jonka avulla työntekijät voisivat säädellä työolosuhteitaan ja edistää työhyvinvointiaan. Toistaiseksi verkkokoulutuksen mahdollisuuksia ei ollut kuitenkaan hyödynnetty työn tuunaamisen edistämisessä.

Aineisto

Tutkimusaineisto koostui kaikista Petäjäveden kunnan työpaikoista (n=16) ja kaikille työntekijöille (n=268) tarjottiin mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Tutkimus toteutettiin kvasikokeellisella tutkimusasetelmalla ja odotuslistamenetelmää hyödyntäen. Kymmenen työpaikkaa (n=167) toimi koeryhmänä ja kuusi työpaikkaa (n=101) toimi kontrolliryhmänä. Koeryhmä osallistui työn tuunaamisen verkkovalmennukseen ensin ja kontrolliryhmä sai saman valmennuksen tutkimusmittausten jälkeen.

Menetelmät

Työn tuunaamista ja työn imua mitattiin sähköisellä tutkimuskyselyllä ja autonomisen hermoston toimintaa tutkittiin kahden yön sykevaihtelumittauksella. Kysely ja mittaukset toteutettiin sekä koe- että kontrolliryhmällä kolme kertaa vuonna 2019: ennen koeryhmän verkkovalmennusta, sen jälkeen ja neljän kuukauden seuranta-ajan päätyttyä. Näin voitiin tutkia verkkovalmennuksen aikaansaamia välittömiä ja pidemmän aikavälin seurauksia. Tutkimusanalyysit tehtiin latentilla muutosmallinnuksella.

Tulokset ja johtopäätökset

Työn tuunaamisen toimintaa voitiin lisätä verkkovalmennuksella. Työn tuunaamisen lisääntymisen myötä myös työn imu lisääntyi. Autonomisen hermoston toiminta säilyi koeryhmässä samana koko kuuden kuukauden mittausjakson ajan, kun taas kun taas kontrolliryhmässä havaittiin autonomisen hermoston toiminnan odottamatonta muutosta (parasympaattisen aktiivisuuden vaimentumista). Työn tuunaamisella näyttäisi siten olevan työn imua vahvistava rooli ja autonomisen hermoston toimintaa suojaava rooli.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus osoitti, että työn tuunaamisen verkkovalmennus mahdollistaa ajasta ja paikasta vapaan, työntekijälähtöisen ja nykyaikaisen työhyvinvoinnin kehittämisen. Lisäksi työn tuunaamisen avulla työntekijä voi muokata ja säädellä työolojaan kuormittavissa työtilanteissa ja välttyä näin haitallisilta psykofysiologisilta vaikutuksilta. Verkkoavusteisesti toteutettu työn ja työolojen tuunaaminen on työntekijän yksilölliset työtarpeet huomioiva mahdollisuus työterveyden edistämisessä.

Aineisto

Piia Seppälä, Telma Rivinoja, Jussi Virkkala, Anne Punakallio, Riitta Velin, Nina Lapveteläinen, Maria Hirvonen ja Jari Hakanen. Työterveyslaitos. Työn imua työtä tuunaamalla. Voiko työn tuunaamista oppia verkkovalmennuksen avulla ja onko sillä laajempia työhyvinvointi- ja terveyshyötyjä? Loppuraportti. 2021. Helsinki.

ISBN 978-952-261-962-4 (nid.)
ISBN 978-952-261-963-1 (PDF) Avaa