Työn imun ja työuupumuksen siirtymät työparilla ja työhyvinvoinnin pitkän aikavälin kehityskulut

Tiivistelmä

Hankkeen yleisinä tavoitteina on ensinnäkin selvittää työhyvinvoinnin vuorovaikutuksellisuuden ja siirtymisen mekanismeja työpareilla ja toiseksi tarkastella työhyvinvoinnin – erityisesti työn imun ja työuupumuksen – pitkän aikavälin kehityskulkuja ja seurauksia. Hankkeen avulla ymmärretään mm. työn imun siirtymistä tukevia mekanismeja yhteistyötä tekevien kollegojen välillä ja vastaavasti työuupumuksen heijastumista osapuolelta toiselle. Lisäksi saadaan näyttöä työn imun pitkän aikavälin merkityksestä esim. työn ja perheen vuorovaikutukselle, pitkäaikaisterveydelle, altruistiselle työtoiminnalle ja työholismin kehittymiselle. Kaikissa tutkimuskysymyksissä hyödynnetään ja testataan työhyvinvoinnin keskeisiä voimavaralähtöisiä teorioita. Teorioille ja tuloksille pyritään löytämään uusia innovatiivisia sovellutuksia, joita voidaan saadun tutkimusnäytön pohjalta muokata käytäntöön sovellettaviksi toimintamalleiksi.

Aineistoina ovat etenevä seuranta suomalaisilla hammaslääkäreillä vuosina 2003, 2006 ja 2010 (N ˜ 2000) sekä sähköisenä kyselynä kerättävä dyadiaineisto hammaslääkäri-hammashoitaja-työpareilla (N ˜ 1000 työparia).

Kaikki tulokset ovat käytettävissä projektin päättyessä vuoden 2013 lopussa, mutta tuloksista raportoidaan hankkeen edessä aikaisemminkin sekä tieteellisillä että käytännönläheisillä foorumeilla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jari Hakanen

Tiedote

Työn imu on tarttuva voimavara

Työn imulla on vankka ja pitkäaikainen yhteys työntekijän
yleiseen hyvinvointiin,  mielenterveyteen ja perhe-elämän
laatuun. Työn imu myös tarttuu: työpareilla on toisilleen suuri
merkitys myönteisen työvireen välittäjinä.  

Työn imua voidaan pitää parhaana mahdollisena työhyvinvoinnin
tilana. Siihen liittyvät kokemukset – onnellisuus ja vähäisempi
masennusoireilu – heijastuvat useiden vuosien päähän
nykyhetkestä. 

 

Työ ja perhe-elämä voivat olla hyvinvoinnin ja onnen lähteitä
toisilleen. Työn imu parantaa työ- ja perhe-elämän tasapainoa
lisäämällä myönteisyyden virettä ja vähentää työhön liittyvien
ristiriitojen välittymistä perhe-elämään.

 

Työn imuun liittyvät tutkimuslöydöt perustuvat Työterveyslaitoksen
tutkimukseen, josta vastasi
Jari Hakasen vetämä työryhmä.

 

Tutkimushanke jakaantui kahteen osaan. Ensimmäinen osahanke,
vuoden 2010 tutkimus, on kolmas osa Hakasen työryhmän
pitkittäistutkimuksesta, jossa kartoitettiin hammaslääkäreiden
työoloja ja työhyvinvointia vuosina 2003 ja 2006.

 

Tämän lisäksi tutkijaryhmä keräsi myös työhyvinvoinnin
siirtymävaikutuksia kartoittavan aineiston
hammaslääkäri-hammashoitaja-työpareilta vuonna 2011. Mukana oli
aiemmassa työhyvinvointitutkimukseen osallistuneita
hammaslääkäreitä ja heidän työpareinaan työskenteleviä
hammashoitajia.

 

Hankkeet toteutettiin Työsuojelurahaston rahoittamana ja
yhteistyössä Suomen Hammaslääkäriliiton kanssa. 

 

Positiivinen spiraali    

 

Työn imu näytti lisäävän yksiselitteisesti hyvinvointia. Kun työn
imu rikastuttaa muuta elämää, syntyy positiivinen spiraali, jossa
hyvinvointi työssä ruokkii perhe-elämää, ja tämä puolestaan tuo
lisäpotkua työhön.

 

Työn imu ennustaa itsenäisesti terveyttä ja onnellisuutta, ja sen
seuraukset ovat myönteisiä, mutta työholismilla on kielteisiä
seurauksia.

 

Työn imu ei ollut päällekkäinen ilmiö työholismin kanssa, eikä se
näyttänyt edes pitkällä aikavälillä muuttuvan
työholismiksi.   

 

Työpaikoilla on syytä vaikuttaa sekä työn imua synnyttäviin
voimavaroihin että  työuupumusta aiheuttaviin vaatimuksiin.
 

 

Työn ”tuunaaminen” eli yksilöllinen työolojen muokkaaminen itseään
innostavammaksi on mahdollisuus oman työn kehittämisessä.

Työparin yhteinen taikapiiri

 

Työpareja koskeva tutkimustulos osoitti selkeästi, että työn imu
siirtyy ystävällisen käyttäytymisen välityksellä kahdensuuntaisesti
työparin osapuolelta toiselle.

 

Työparitutkimuksen toisen päätuloksen mukaan runsas
työuupumusoireilu siirtyy hammaslääkäriltä hammashoitajalle sitä
todennäköisemmin, mitä tiiviimpää ja laadultaan parempaa työparin
yhteistyö oli.

 

Tulos korostaa työuupumuksen ennaltaehkäisyn merkitystä, sillä
muiden haittojen ohella työuupumus tekee tiiviistä ja hyvästä
yhteistyöstä riskitekijän työtoverinkin uupumiselle ja muodostaa
siten maaperän sosiaaliselle uupumiselle.

 

Työparitutkimuksessa kävi myös ilmi, että tasapaino ja
vastavuoroisuus panoksissa ja vastineissa työparin välillä olivat
tärkeitä edellytyksiä työn imulle.

 

Työparin molempien osapuolien hyvä ammatillinen itsetunto ja työn
itsenäisyys antoivat potkua työntekijän omaan työsuoritukseen. Tämä
myös suojaa työn kuormitustekijöiltä ja vähentää työuupumuksen
todennäköisyyttä.   

 

Työolojen kehittämisen näkökulmasta voi pitää rohkaisevana
tulosta, jonka mukaan hammashoitajan tuki ja hyvä yhteistyö suojeli
hammaslääkäriä työn emotionaalisilta kuormituksilta. Hammaslääkärin
optimistinen mielenlaatu ei riittänyt suojelemaan vastaavassa
tilanteessa hänen omaa hyvinvointiaan.

 

Työhyvinvointiin ei näytä riittävän pelkkä oma panos, vaan se
edellyttää myös työoloihin ja voimavaroihin panostamista. Näiden
toimenpiteiden tulisi olla pitkäkestoisia ja usein toistuvia.

Julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon kehittämisessä on
syytä ottaa huomioon, että kyseisessä tutkimuksessa julkisella
sektorilla työolojen laatu ja työhyvinvointi sekä itse arvioitu
työssä suoriutuminen olivat heikommat kuin yksityisellä sektorilla.

 

Seitsemän vuoden hanke

 

Työterveyslaitoksen pitkittäistutkimus on kansainvälisestikin
pisin seuranta työn imusta ja työn voimavaroista.  Se
toteutettiin vuosina 2003, 2006 ja 2010.  

 

Aineisto edusti erittäin hyvin suomalaisia hammaslääkäreitä: jo
vuodesta 2003 mukana olleita hammaslääkäreitä oli kaikkiaan 1964,
ja vastausaktiivisuus postitse lähetettyihin kyselyihin oli 84
prosenttia. Aineisto saatiin Hammaslääkäriliiton
avustuksella. 

 

Toinen, hammaslääkäri-hammashoitaja-työparien vuoden 2011
kyselyaineisto koostui aiemmassa työhyvinvointitutkimuksessa mukana
olleista suomenkielisistä hammaslääkäreistä ja heidän lähimmistä
työpareistaan, hammashoitajista. Lopullinen aineisto koostui 470
työparin vastauksista. Kysely lähettiin osanottajille
sähköisesti.  

 

Toimittaja
Riitta Heimonen

Aineisto

Hakanen Jari, Perhoniemi Riku. 2012. Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen. Helsinki: Työterveyslaitos. ISBN 978-952-261-260-1 (nid.) ISBN 978-952-261-261-8 (PDF) Avaa