Työn ja perheen yhteensovittaminen ja yliopistotyön muutokset. Tutkijavierailu Five College Women’s Studies Research Center

Tiivistelmä

Yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnasta suuri osa, n. 60 %, työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaisten työsuhteiden jatkuminen on usein epävarmaa ja aiheuttaa stressiä heikentäen täten työhyvinvointia. Epävarmuus voi myös hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista. Työelämän muutokset, erityisesti riskien kasvu ja kilpailun koveneminen, näkyvät erityisen selvästi yliopistoissa ja lisäksi koskettavat eri tavoin miehiä ja naisia.

Hanke toteutetaan Five College Women’s Studies Research Centerissä, Massachusetissa kevätlukukaudella 2011. Kyse on väitöskirjatyön jälkeisestä pätevöitymisestä. Tutustuminen toisenlaisen yliopistoympäristöön laajentaa näkemystä erilaisista akateemisista työyhteisöistä. Tavoitteena kartoittaa työelämän muutoksia, kuten epävarmuustekijöiden lisääntymistä, tasa-arvoajattelua sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä murentavia trendejä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä muutokset ja kehityslinjat tuottavat ongelmia, mitkä puolestaan ovat uusia tai vanhoja käytäntöjä, joita kannattaa tukea tai kehittää.

Tutkimuksen aineisto koostuu 31:stä tutkijan ja opettajan haastattelusta. Haastateltavat toimivat yliopistolla lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa tai apurahalla. Aineiston analyysia tehdään soveltaen laadullista sisällönanalyysiä ja tietyin osin diskurssianalyysia.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä suomalaisen raportoinnin osalta vuonna 2011 ja kansainvälisen raportoinnin osalta vuonna 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö

Minna Nikunen

Tiedote

Työn epävarmuus siirtää lastenhankintaa

Yliopistomaailmassa lapsen saamista pidetään naisen uraa
haittavana. Tätä mieltä on moni, vaikka yliopistotyön koetaan
tarjoavan hyvät mahdollisuudet työn ja perheen yhdistämiseen.
Yhteiskuntatieteiden tohtori
Minna Nikunen selvitti tutkimuksessaan sitä, miten
työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu muuttuvassa
yliopistossa. Työsuojelurahasto osallistui tutkimuksen
rahoittamiseen.

Vanhempainvapaille jääminen vaikuttaa mahdollisuuksiin hankkia
meriittejä ja varmistaa kilpailuasemia. Tutkimuksessa haastatellut
olettivat, että naiset pääasiassa ovat vanhempainvapaiden
pitäjiä.

Vaikka miehet kokevat tekevänsä joustoja lastensa eteen, ei
miesten uran ajateltu kärsivän lasten hankinnasta. Työsuhteen
jatkumisen epävarmuus lykkäsi monien nuorten naisten
lastenhankintaa.

Kilpailullisuus vähentää isien halukkuutta
perhevapaisiin

 

Yliopistotyön kilpailullisuuden lisääntyminen sekä työn ja perheen
yhteensovittamisen vaikeudet johtavat joidenkin miesten osalta
siihen, että he eivät käytä perhevapaita. Tasa-arvo miellettiin
samoiksi mahdollisuuksiksi kaikille, kun taas erilaisuuden
huomioiminen koettiin epätasa-arvoisuutena.

 

Tapaustutkimuksena tehty tutkimus nosti esille yliopistojen
määräaikaisten ja apurahoilla toimivien opettajien ja tutkijoiden
tilanteen. Määräaikaiset työsuhteet ovat yliopistoissa erityisen
tavallisia. Tutkimustuloksia tarkastellaan suhteessa suomalaiseen
perhe- ja yliopistopolitiikkaan.

 

Nikunen teki osan tutkimuksesta Yhdysvalloissa, Five College
Women´s Studies Research Centerissä. Hän vertasi tutkimuksen
tuloksia tilanteeseen Yhdysvalloissa.

 

Työelämän kilpailullisuuden vaikutuksesta akateemisen työläisen
elämään tarvitaan lisää tutkimusta. Yliopistolaitoksen muutokset ja
urajärjestelmä vaativat tutkimusta työn ja perheen
yhteensovittamisen näkökulmasta.

 

Laitosten tarjoamissa olosuhteissa merkittäviä
eroja

 

Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa yliopistouudistuksia.
Myös yksittäisen yliopiston tasolla voi olla aihetta laatia
perheystävällisiä käytäntöjä osana työhyvinvoinnista huolehtimista.

 

Tutkimus osoitti perhepolitiikan ongelmakohtia lyhyissä
työsuhteissa ja apurahoilla työskentelevien osalta. Työhön paluu ei
ole niin turvattua kuin vakituisilla työntekijöillä.

Aineisto kerättiin haastatteluilla. Haastateltavat olivat
yliopiston lyhyissä (alle kolme vuotta) työsuhteissa tai apurahalla
tutkimus- tai opetustehtävissä toimivia naisia ja miehiä.
Haastateltaviksi valikoitiin sekä lapsettomia että niitä, joilla on
lapsia.

Haastattelupyynnöt kohdistettiin kolmelle eri laitokselle, jotka
edustivat teknistä, humanistista ja luonnontieteellistä alaa. Eri
alojen työllistävyys, rahoitusnäkymät ja laitosten varallisuus
olivat erilaisia, ja siten määräaikaisuuksien vaikutus laitoksella
myös vaihteli.

Aineiston analyysissä sovellettiin sisällönanalyysiä ja
diskurssianalyysiä.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineisto

Nikunen Minna. 2011. Tenure track -malli kyseenalaistetaan USA:ssa. Acatiimi 5/2011. s. 32-33. http://www.acatiimi.fi/5_2011/05_11_10.php