Työn ja perheen yhteensovittamisen kehityspolut naisilla ja miehillä: yhteydet työoloihin, perhetilanteeseen, työkykyyn ja sairauspoissaoloihin

Tiivistelmä

Laskevan syntyvyyden ja ikääntyvän väestön Suomessa korostuu työn ja perheen hyvän yhteensovittamisen tarve. Työ ja perhe ovat keskeiset elämänalueet useimmille aikuisikäisille ja ne voivat monin tavoin rikastuttaa toisiaan. Monesti kuitenkin niihin liittyvät roolivaatimukset ovat keskenään ristiriidassa ajan, energian ja muiden resurssien käytön suhteen. Työ-perhe – ja perhe-työ -konfliktien kehityspolkuja tunnetaan puutteellisesti ja konfliktien merkityksestä terveydentilan ja työkyvyn muutosten ja sairauspoissaolojen kannalta kaivataan lisätietoa. Tutkimme työstä perheelle ja perheestä työlle aiheutuvien ongelmien trajektoreja ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä erikseen naisilla ja miehillä sekä sosiaaliryhmän mukaan. Erityisesti tutkimme työn psykososiaalisten kuormitus- ja resurssitekijöiden suhdetta konfliktien kehitykseen. Tarkastelemme konflktien ennustavuutta terveyden ja työkyvyn muutosten sekä lyhyiden sairauspoissaolojen suhteen; pidempiä poissaoloja tutkimme päädiagnoosiryhmittäin. Aineistoina ovat suomalaisten sairaalatyöntekijöiden ja Helsingin kaupungin työntekijöiden pitkät seurannat, joihin on liitetty sairauspoissaolotietoja työnantajien ja Kelan rekistereistä. Tulokset voivat auttaa niin organisaatioita kuin työntekijöitä oivaltamaan työn ja perheen vuorovaikutusilmiöiden merkityksen hyvinvoinnille ja työkyvylle ja löytämään konkreettisia mahdollisuuksia näiden elämänalueiden keskinäiseen tasapainottamiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Leino-Arjas

Tiedote

Työ ja perhe - elämän rikkauden vai ristiriidan lähteet?

Tiivistelmä

Työn ja perheen väliset ristiriidat ovat yleisiä sote- ja kunta-alalla erityisesti perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Kolmannes sote-työntekijöistä koki työ-perhe-ristiriitoja usein tai hyvin usein. Yötyötä sisältävä työaikamuoto, univaikeudet ja monet työn psyykkiset kuormitustekijät – kuten korkeat työn vaatimukset, ristiriitaiset odotukset, toistuvat keskeytykset sekä työn mielekkyyden, työyhteisön toimivuuden ja esimiestyön puutteet – ennakoivat konfliktien epäedullista kehitystä. Konfliktit ennustivat terveydentilan heikkenemistä ja sairauspoissaoloja mielenterveyden häiriöistä ja tule-sairauksista johtuen. Työn ja perheen ristiriitoja lievittämällä voidaan pyrkiä parantamaan työkykyä ja vähentämään sairauspoissaoloja.

Lähtökohdat

Työ ja perhe-elämä voivat parhaimmillaan rikastuttaa toinen toisiaan, mutta monesti niihin liittyvät vaatimukset ovat keskenään ristiriidassa ajankäytön tai toimintaenergian suhteen. Työn ja perhe-elämän rajapinnan konfliktit voivat heijastua työntekijöiden terveydessä ja työkyvyssä, mutta pitkäaikaisia seurantatutkimuksia on vielä vähän. Tutkimme konfliktien kehityspolkuihin liittyviä tekijöitä ja niiden seurauksia terveydentilan ja sairauspoissaolojen kannalta sote- ja kuntatyöntekijöillä.

Aineisto

Käytimme kahta tutkimusaineistoa. Työterveyslaitoksen Henkilöstön hyvinvointitutkimuksessa seurattiin sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöitä vuodesta 2008 muutaman vuoden välein vuoteen 2021 asti. Helsingin yliopiston Helsinki Health Study -tutkimuksessa seurattiin keski-ikäisiä Helsingin kaupungin työntekijöitä kolmasti noin 10 vuoden aikana. Aineistoihin liitettiin sairauspoissaolotietoja työnantajan tai Kelan rekistereistä.

Menetelmät

Sekä sote- että kuntatyöntekijöille tehtiin toistettuja kyselyjä noin 10 vuoden aikana. Kyselytietoihin liitettiin rekisteritietoja mm. sairauspoissaoloista. Kyselyaineistojen analyysissa käytettiin logistista ja multinomiaalilogistista regressiota sekä trajektorianalyysia, jonka avulla kuvattiin konfliktien latentteja kehityspolkuja. Sairauspoissaolojen analyysissa käytettiin Coxin regressiomallia.

Tulokset ja johtopäätökset

Työn ja perheen väliset ristiriidat ovat yleisiä. Sote-työntekijöistä kolmannes koki työ-perhe-ristiriitoja usein tai hyvin usein. Erityisesti työn korkea psyykkinen kuormittavuus, univaikeudet sekä perhetekijöistä pienten lasten lukumäärä liittyivät konfliktien epäedulliseen kehitykseen 10 vuoden aikana. Konfliktit ennustivat terveydentilan heikkenemistä ja sairauspoissaoloja. Sote- ja kuntatyön psyykkistä kuormittavuutta vähentämällä voitaneen vähentää työ-perhe-konflikteja.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Saimme uutta tietoa työn ja perheen välisten konfliktien kehityksestä pitkän seurannan aikana eri ikäisillä työntekijöillä sekä konfliktien kehitykseen liittyvistä tekijöistä. Osoitimme, että konfliktit voivat heikentää terveydentilaa ja lisätä sairauspoissaoloja mielenterveyden häiriöistä ja tule-sairauksista johtuen. Kuormitustekijöihin vaikuttamalla voidaan työpaikoilla pyrkiä lieventämään työ-perhe-konflikteja ja niihin liittyviä sairauspoissaoloja.

Aineisto

Päivi Leino-Arjas, Leena Kaila-Kangas, Jouko RemesSubas Neupane, Tea Lallukka Eija Haukka, Jenni Ervasti, Kati Karhula, Salla Toppinen-Tanner. Työn ja perheen yhteensovittamisen kehityspolut sekä yhteydet työoloihin, perhetilanteeseen, terveydentilaan ja sairauspoissaoloihin. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2022.
ISBN 978-952-391-072-0 (PDF) Avaa