Työn kuormittavuuden pitkäaikaisvaikutukset ikääntyvien työntekijöiden työ- ja toimintakykyyn

Hanketiedot

Hankenumero
115182

Hakija
Helsingin yliopisto Kansanterveystieteen osasto

Toteuttaja
Helsingin yliopisto Kansanterveystieteen osasto

Lisätietoja
Minna Mänty
minna.manty@helsinki.fi

Toteutusaika
1.9.2015 - 31.12.2018

Työsuojelurahaston päätös
28.5.2015
150 000 euroa

Kokonaiskustannukset
243 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2018

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkitaan työolojen vaikutuksia ikääntyvien työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn muutoksiin. Lisäksi tarkastellaan missä määrin sairauspoissaolot heijastuvat ikääntyvien työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn muutoksiin sekä millä tavoin työolot ja terveyskäyttäytyminen vaikuttavat näihin yhteyksiin. Tässä hankkeessa työoloilla tarkoitetaan työn fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä, työkykyä tarkastellaan toimintakykynä, sairauspoissaoloina, työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisena sekä ennenaikaisena kuolleisuutena, ja terveyskäyttäytymistä tutkitaan liikunta-aktiivisuuden, tupakoinnin, alkoholinkäytön sekä ylipainon näkökulmista.

Tutkimuksessa hyödynnetään ainutlaatuista mahdollisuutta yhdistää Helsingin kaupungin terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) seuranta-aineisto lukuisiin rekistereihin (Helsingin kaupunki, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus) sekä Suomalaiseen FINJEM työ-altistematriisiin. Helsinki Health Studyn peruskysely kerättiin vuosina 2000-2002 40, 45,50 ja 60 täyttäneiltä Helsingin kaupungin työntekijöiltä (n=8960, vastaus % 67). Syksyllä 2007 ja syksyllä 1012 kerättiin seuranta-aineistot peruskyselyyn vastanneilta. Kyselyt sisälsivät laajan valikoiman erilaisia taustatekijöitä sekä terveydentilaa, toimintakykyä ja työoloja mittaavia kysymyksiä.

Hankkeen ensimmäiset tulokset valmistuvat syksyllä 2015 ja tuloksia raportoidaan koko hankkeen ajan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Minna Mänty

Tiedote

Mitä raskaampi työ, sitä suuremmat riskit

31.12.2018

Pitkäaikainen altistuminen fyysisesti raskaalle työlle tai hankalille työasennoille lisää työkyvyttömyyden riskiä. Riski kasvaa jo matalassa altistuksessa, kun altistumisen aika on pitkä, ja erityisesti altistuminen useammalle hankalalle työasennolle lisää riskiä.

Pitkäaikainen altistuminen fyysisesti raskaalle työlle lisää myös ennenaikaisen kuoleman riskiä, erityisesti miehillä.

Tulokset sai Helsingin yliopiston yliopiston kansanterveystieteen osasto tutkimuksessa, jossa tuotettiin paljon uutta tietoa ja aiempaa tutkimusta varmistavaa ja tarkentavaa tietoa ikääntyvien työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn, työn vaatimusten ja kuormittavuuden sekä työkyvyttömyyden ja työmarkkinoilta poistumisen välisistä suhteista.

Toisaalta tulokset korostavat työn kuormitustekijöiden huomioimisen tärkeyttä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin ainutlaatuista mahdollisuutta yhdistää Helsingin kaupungin työtekijöiden pitkäaikainen seuranta Helsinki Health Study (HHS) lukuisiin kansallisiin rekisteritietoihin. Rekisteriaineistoa rikastettiin hankkeessa kehitetyllä uudella työaltistematriisilla HHS-JEM, jota voidaan hyödyntää alan tutkimuksessa mutta myös kehittämistyössä.

Työsuojelurahasto tuki tutkimusmäärärahalla hanketta, johon osallistuivat Helsingin yliopiston, Työterveyslaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja Laurea ammattikorkeakoulun tutkijat.

Sairauspoissaolon syy vaikuttaa vuosienkin jälkeen

Tutkimuksen mukaan sairauspoissaolot olivat negatiivisesti yhteydessä poissaolojen jälkeiseen fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn: mitä enemmän poissaoloja, sitä huonompi toimintakyky. Sairauspoissaolojen yhteydet toimintakykyyn olivat nähtävissä vielä usean vuoden jälkeenkin.

Sairauspoissaolojen diagnostisista syistä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, ulkoisiin syihin ja keuhkosairauksiin liittyvät poissaolot olivat vahvimmin yhteydessä huonompaan fyysiseen toimintakykyyn. Mielenterveyssyyt vaikuttivat huonompaan psyykkiseen toimintakykyyn.

Eläkkeelle siirtyminen näkyi myös toimintakyvyn muutoksina: työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yhteydessä fyysisen toimintakyvyn heikentymiseen, kun taas vanhuuseläkkeelle siirtyminen vaikutti positiivisesti psyykkiseen toimintakykyyn.

Eläköitymistä edeltävä raskas työ näkyi heikompana fyysisenä toimintakykynä ennen ja jälkeen eläköitymisen, vaikka toimintakyky parantui hieman eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Työn muokattavissa työkykyä vastaavaksi 

Tutkimus korostaa työn kuormitustekijöiden huomioimisen tärkeyttä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäksi tiedot toimintakyvyn muutoksista sairauspoissaolojen ja eläkkeelle siirtymisen aikana ja niiden jälkeen ohjaavat työ- ja toimintakykyä tukevien interventioiden kohdentamisessa ja toteuttamisessa.

Erilaisten toimenpiteiden, kuten työn muokuksen ja keventämisen, vaikuttavuutta tulee tulevaisuudessa selvittää kohdennetuilla interventiotutkimuksilla.

Hankkeen keskeisimmät tulokset on julkaistu arvostetuissa kansainvälisissä lääketieteen, kansanterveyden ja työterveyden lehdissä (BMJ Open, BMC Public Health, European Journal of Public Health, International Archives of Occupational and Environmental Health, Scandinavian Journal of Work, Environment & Health).

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Jenni Ervasti, Anne Kouvonen, Mikko Laaksonen, Eero Lahelma, Jouni Lahti, Tea Lallukka, Olli Pietiläinen, Ossi Rahkonen, Minna Mänty. 2018. Avaa

. Työterveyslaitos, Tietoa työstä. ISBN 978-952-261-849-8 (painettu), ISBN 978-952-261-850-4 (pdf)