Työn laatu ja myöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä

Tiivistelmä

Tavoitteet
Osa- ja määräaikaisen työn yleistyminen, työelämän laadun parantaminen ja työurien pidentäminen ovat olleet viime vuosien työelämää käsittelevän keskustelun keskiössä. Tutkimuksen tavoitteet ovat seuraavat: (1) Missä määrin erityyppiset osa- ja määräaikaiset työsuhteet eroavat työn laadun suhteen toisistaan ja suhteessa kokoaikaisiin ja jatkuviin työsuhteisiin, ja ovatko työn laatuun liittyvät erot kaventuneet tai kasvaneet erityyppisten osa- ja määräaikaisten töiden ja kokoaikaisten ja jatkuvien töiden välillä Suomessa aikavälillä 1977-2008? (2) Minkälaisia seurauksia työn osa- ja määräaikaisuudella ja työn laadulla on työntekijöiden myöhempien työurien pituuden kannalta? Kuinka erityyppisissä osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden myöhemmät työurat poikkeavat toisistaan ja kokoaikaisissa ja jatkuvissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden työurista? Voimistavatko/puskuroivatko työn laatuun liittyvät tekijät työn osa- ja määräaikaisuuden vaikutuksia työntekijöiden työuriin?

Menetelmät
Tutkimuskysymyksiä analysoidaan sosiaali- ja taloustieteiden menetelmillä, jotka pohjautuvat palkansaajaväestöä edustavien aineistojen (Työolotutkimukset 1977-2008) ja niihin liitettyjen rekisteriseurantatietojen (vuodet 1970-2008) käyttöön.

Tulokset ovat käytettävissä vuonna 2014.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jouko Nätti

Tiedote

Vastentahtoista osa- ja määräaikaista työtä hallittava paremmin työpaikoilla

Vastentahtoista osa- ja määräaikaista työtä pitäisi hallita
paremmin työpaikoilla. Työntekijän vastentahtoisuuden kokemus on
yhteydessä hänen kokemukseensa työn heikosta laadusta. Se taas
puolestaan on riski työn tuottavuudelle.

Johtopäätös sisältyy tuoreeseen tutkimukseen, jossa
selvitettiin, miten erilaiset osa- ja määräaikaiset työsuhteet
eroavat työn laadun suhteen toisistaan ja suhteessa kokoaikaisiin
ja jatkuviin työsuhteisiin.

Tutkimuksessa selvitettiin myös tehdyn osa- tai määräaikaisen
työn yhteyksiä henkilön myöhempään työuraan.

Tutkimuksen tekivät professori
Jouko Nätti ja tutkija
Satu Ojala Tampereen yliopistosta ja vs.
tutkimusjohtaja
Merja Kauhanen Palkansaajien
tutkimuslaitoksesta.

Työsuojelurahasto tuki tutkimushanketta.

Tutkimus tuotti tietoa siitä, miten työelämän laatua voidaan
parantaa ja työuria pidentää. Näiden tavoitteiden saavuttaminen
edellyttää analyyttista tietoa työelämän ilmiöistä ja
kehityskuluista.

Osa- ja määräaikaisen työn yleistyminen on merkittävä
suomalaisen työelämän muutostrendi. Noin 15 prosenttia
palkansaajista on osa-aikaisissa työsuhteissa. Määräaikaisten
työsuhteiden osuus on ollut 15–17 prosenttia koko 2000-luvun.

Eri syistä, eri kokemuksin

Suomalaistutkimuksissa on jäänyt vähälle huomiolle, kuinka eri
syistä ja erityyppisissä työsuhdejärjestelyissä osa- ja
määräaikaistyötä tehdään. Epätyypillisissä työsuhteissa
työskentelevät eivät siis ole yksi ja yhtenäinen joukko.

Osa-aikatyötä tekevät opiskelijat, terveyssyistä osa-aikatyötä
haluavat, osa-aikatyötä ja eläkettä yhdistävät, lapsia hoitavat tai
kokoaikatyötä haluamattomat. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä
tekevät haluaisivat tehdä kokoaikatyötä, mutta sitä ei ole
tarjolla.

Työn laadun näkökulmasta myönteisimmin osa-aikatyön kokevat
opiskelijat: vähän epävarmuutta, hyvät etenemis- ja
työllistymismahdollisuudet, hyvä sosiaalinen tuki, vähemmän
rasitusta ja kiirettä. Kielteistä taas ovat huonot
vaikutusmahdollisuudet työn sisältöihin, ja se, että työnantajat
eivät panosta opiskelijatyöntekijöidensä koulutukseen.

Opiskelijoilla on eniten epäsäännöllistä työaikaa ilman
työaikajoustoja.

Työn laadun kielteisimmin kokeva ryhmä ovat vastentahtoisesti
osa-aikatyössä olevat palkansaajat. Heillä korostuvat kokoaikaisiin
verrattuna työn epävarmuus, heikot kehittymismahdollisuudet,
vähäiset koulutuspäivät, vähäiset vaikutusmahdollisuudet, työn
ruumiillinen raskaus ja vähät työntekijälähtöiset
työaikajoustot.

Osa-aikaisten muut ryhmät arvioivat työnsä laatua kokoaikaisiin
verrattuna pääsääntöisesti neutraalisti.

Määräaikaista työtä ovat sijaisuus, koeaika, oppisopimus,
vuokra-, kausi-, työllistämis- tai projektityö. Määräaikaisessa
työssä osaryhmien välillä on huomattavat vaihtelut.

Etenkin projektityöntekijöillä samoin kuin määräaikaisessa
virassa tai työsuhteessa olevilla työn laatu on ansio- ja
uhkatasoja lukuun ottamatta erittäin myönteinen, monilta osin
myönteisempi kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla.

Sen sijaan muille ryhmille kertyy erityisiä kuormitustekijöitä:
sijaisille ja kutsutyössä oleville ilta-, yö-, vuoro- ja
viikonlopputöitä, kausityöntekijöille fyysisesti raskasta työtä ja
vuokratyöntekijöille heikkoja vaikutusmahdollisuuksia työn
sisältöihin ja työaikoihin. Työllistämisvaroin työskentelevillä on
erittäin heikko työmarkkina-asema.

Myös työn määräaikaisuudessa vastentahtoisuus on huono asia: se
korostaa työn kielteisiä piirteitä.

Määräaikaisuus haittaa myöhempää työuraa

Tutkimuksen mukaan osa- ja määräaikaisissa sekä kokoaikaisissa,
pysyvissä työsuhteissa olevien myöhemmässä työurassa on selviä
eroja.

Neljän ja kahdeksan vuoden seurannoissa etenkin määräaikaisissa
työsuhteissa olleille kertyy eniten työttömyys- samoin kuin
työstäpoissaolokuukausia, ja työkuukausia on selvästi vähiten.

Kaikkiaan määräaikaisten myöhempi työura on lyhyempi,
epävakaampi, riskialttiimpi ja katkonaisempi kuin jos he olisivat
olleet pysyvässä työsuhteessa.

Osa-aikatyön yhteys myöhempään työuraan työllisyysmittareilla
mitattuna on selvästi vähäisempi. Kun osa-aikaisuus yhdistyy
määräaikaisuuteen, se näyttää lisäävän työuran katkonaisuutta.

Työyhteisön tuki tarpeen

Työpaikoille tarjoutuu tulosten perusteella sekä helpommin että
vaikeammin toteutettavia kehityskohteita.

Osa- ja määräaikaistyöhön liittyviä kielteisiä piirteitä – uhkaa
työsuhteen jatkumattomuudesta ja epävakaata toimeentuloa – pitäisi
karsia ja samalla edistää työn resursseina autonomiaa ja
kehittymis- ja koulutusmahdollisuuksia.

Työsuhteen tai toimeentulon epävarmuudesta kärsivä työntekijä
tarvitsee työyhteisön tukea. Ilmapiiriin ja työyhteisön henkeen voi
usein vaikuttaa vähäeleisesti ja ilman suuria kustannuksia.

Osa- ja määräaikatyöt myös tasa-arvokysymys

Osa- ja määräaikatyöt ovat myös tasa-arvokysymys. Suomessa osa-
ja määräaikatyö on painottunut naisille enemmän kuin muualla
Euroopassa. Suomessa naisten osuus kaikista määräaikaista työtä
tekevistä palkansaajista on noin 60 prosenttia ja kaikista
osa-aikaisista noin 70 prosenttia.

Suomessa osa-aikatyö on yleisintä yksityisillä palvelualoilla
vähittäiskaupassa ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Muualla
Euroopassa osa-aikatyötä liitetään useammin osaksi kaikkien alojen
tehtäviä.

Tutkijat suosittavat myös vapaaehtoisen osa-aikatyön lisäämistä
suomalaisilla työpaikoilla. Suomessa on vahva kokoaikatyön normi.
Kuitenkin on elämänvaiheita, joissa vapaaehtoinen osa-aikatyö
mahdollistaisi työn ja muun elämän yhteensovittamisen.

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Loppuraportti Satu Ojala, Jouko Nätti ja Merja Kauhanen. 2015. Työn laatu jamyöhempi työura osa- ja määräaikaisessa työssä. Työsuojelurahastontutkimushanke 2013-2014, loppuraportti. Työelämän tutkimuskeskuksentyöraportteja / Working Papers 90. Tampereen yliopisto: TamPub. ISBN 978-951-44-9764-3 (pdf) ISSN 0785-2657 Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut http://tampub.uta.fi/ Avaa

Tieteellinen artikkeli Merja Kauhanen & Jouko Nätti (2014) Involuntary temporary andpart-time work, job quality and well-being at work. SocialIndicators Research. DOI: 10.1007/s11205-014-0617-7 Avaa

Muu artikkeli Satu Ojala, Merja Kauhanen ja Jouko Nätti: Osa- ja määräaikatyönmonet muodot ja työn laatu. Talous ja Yhteiskunta 3, 2014, s. 34-39 Avaa

Avaa

Avaa

Avaa

Hankkeen verkkosivut http://www.uta.fi/yky/tutkimus/wrc/tutkimusprojektit/tyouratpatkatoissa/index.html

Työsuojelurahaston Tiedon silta 2016, s. 14-15 Juttu: Osa- ja määräaikaistyö: monet syyt, monet seuraukset. http://tiedonsilta.fi/osa-ja-maaraaikaistyo-monet-syyt-monet-seuraukset/