Työn psykososiaalisten tekijöiden yhteys työkyvyttömyyseläkkeiden alkamiseen: kohorttitutkimus työstressin yhteydestä työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Tiivistelmä

Väitöskirjatyön tavoitteena on selvittää työstressin vaikutusta uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin kuntatyöntekijöillä Suomessa. Väitöskirjatutkimuksella saadaan tärkeää epidemiologista tietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa työntekijöiden sairauksien ja eläkkeiden ennaltaehkäisyssä työterveyshuollossa tai kuntien henkilöstöhallinnossa, sekä suunnitellessa työurien pidentämiseen tähtääviä kansallisia toimia.

Väitöskirjatyö perustuu Kunta10-tutkimuksen kohorttiin (noin 90 000 työntekijää) ja siinä tutkitaan pitkittäisessä tutkimusasetelmassa työntekijöiden kokeman työstressin yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeisiin. Väitöskirjatyö sisältää neljä osajulkaisua, joissa hyödynnetään kohortille vuosina 2000-02 ja 2004 tehtyjä kyselyitä. Väestöä seurataan osajulkaisusta riippuen vuoteen 2010/11/12 saakka. Työstressiä arvioidaan kolmen yleisimmän, ja laajasti tutkitun, työstressimallin mukaan. Yksittäisten stressivaikutusten lisäksi selvitetään näiden kolmen stressitekijän yhteisvaikutuksia. Päätetapahtumina ovat uudet työkyvyttömyyseläkkeet yleensä sekä masennuksesta tai tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet erikseen.

Hankkeen tulokset ovat kokonaisuudessaan käytettävissä sysksyllä 2017, joka on arvioitu väitösajankohta.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anne Katariina Juvani

Tiedote

Työstressi kuriin, niin työuratkin pitenevät

Työstressiä kokevilla kuntatyöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna työntekijöihin, jotka eivät koe työstressiä todetaan tekeillä olevassa kansanterveystieteen väitöskirjassa.

Väitöstutkija Anne Juvanin Turun yliopiston tutkimuksessa (Työstressin yhteys työkyvyttömyyseläkkeisiin) selvitettiin kolmen merkittävän työstressitekijän yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeisiin 24 000 – 69 000 suomalaisen kunta- ja sairaalatyöntekijän joukossa. Työstressiä arvioitiin kyselyjen pohjalta sekä yksilövastauksiin että objektiivisempiin työpaikkakohtaisiin keskiarvoihin perustuen. Eläketiedot ja osallistujien terveydentilaan liittyvät taustatekijät kerättiin kansallisista rekistereistä.

Suuri työmäärä ja kiire yhdistettynä työtehtäviin, joissa työntekijällä on vain vähän valtaa päättää miten työnsä tekee tai työtehtäviin joissa ei vaadita luovuutta tai uuden oppimista, on erityisen haitallista työkyvyn kannalta. Lisäksi huonoksi koetut työedut, vähäinen työstä saatu tunnustus tai matala työn tuottama mielihyvä ovat työn suuriin vaatimuksiin yhdistettyinä haitallisia työkyvylle.

Työkyvyttömyyseläke on merkittävä tekijä, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia yksilön terveyteen, talouteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeillä on myös huomattava kansantaloudellinen merkitys. Tutkijan mukaan työstressin hallitsemiseksi on syytä aktiivisesti arvioida ja tarvittaessa korjata työstressiä ylläpitäviä työn piirteitä, kuten vaikutusmahdollisuuksien puutetta työssä ja työpanoksen suhteen vähäiseksi koettua työn tyydyttävyyttä, palkkiota tai työstä saatua tunnustusta. Työstressin hallitseminen vaatii työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyötä.

Työsuojelurahasto tuki Juvanin työskentelyä loppuunsaattamisstipendillä. Juvanin väitöstutkimus tarkastetaan Turun yliopistossa loppuvuodesta 2017.

Toimittaja
Terhi Friman