Työn voimavaratekijöistä työ imuun. Teollisuustyöntekijän motivaatiopolut -lisensiaattityö

Tiivistelmä

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida positiivista psykologiaa edustavan työhyvinvointi -ilmiön, työn imun, esiintyvyyttä teollisuusalalla. Työn imun kokemuksia tarkastellaan myös suhteessa työn ja organisaation voimavaratekijöihin.

Koska työhyvinvointitutkimus on keskittynyt perinteisesti työhyvinvointiongelmien tutkimiseen, on tärkeää suunnata voimavaroja myös työhyvinvoinnin ja erityisesti sitä edistävien tekijöiden tutkimiseen. Tutkimuskohteena on teollisuusorganisaatio, koska teollisuustyöntekijöiden työn imua sekä sitä edistäviä työn voimavaratekijöitä on tutkittu varsin vähän. Aikaisempi tutkimus antaa kuitenkin viitteitä, että juuri voimavaratekijöiden kehittäminen voi olla avainasemassa työhyvinvoinnin edistämisessä teollisuusaloilla. Perinteisen teollisuuden työn imun edellytysten tutkimus on tärkeää, koska työssä voidaan olettaa olevan vähemmän työn imua edistäviä voimavaratekijöitä kuin monilla muilla aloilla.

Tavoitteena on tutkia työn piirteisiin ja organisaatioon liittyvien voimavaratekijöiden esiintyvyyttä ja yhteyttä työn imun kokemiseen soveltuvilla kvantitatiivisilla menetelmillä. Mielenkiinnon kohteena on erityisesti, mitkä tekijät selittävät työn imua parhaiten sekä eroavatko selittävät tekijät eri henkilöstö- tai ammattiryhmien (koneistus, kokoonpano, logistiikka, kunnossapito) välillä.

Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2011 lopussa ja niitä voidaan hyödyntää teollisuusalan jatkotutkimuksen edistämisessä sekä työhyvinvoinnin kehittämistyössä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marianne Vendell

Tiedote

Työn imun vahvistaminen tuo hyvinvointia ja tuottavuutta

Tuotannon työntekijät kokivat vähemmän työn imua kuin
toimihenkilöt, ja heidän työssään oli vähemmän sisäisiä ja ulkoisia
voimavaroja kuin toimihenkilöiden työssä. Metalliteollisuuden
työntekijöiden työn imun kokemuksia lisensiaatintyössään tutkinut
Marianne Vendell pitää tärkeänä kehittää tuotannon
työntekijöiden työn imua ja sitä edistäviä työn voimavaroja, koska
siten lisätään hyvinvointia ja tuottavuutta. Työsuojelurahasto tuki
tutkimustyötä stipendillä.

Vaikka työn imua on tutkittu melko paljon 2000-luvulla,
teollisuusorganisaatioiden ja erityisesti teollisuustyöntekijöiden
kokeman työn imun ja sitä edistävien työn voimavaratekijöiden
tutkimus on jäänyt vähemmälle.

”Työn imun tutkimus on tärkeää eri ammateissa, sillä työn imun
kokemukset ja niihin vaikuttavat työn voimavaratekijät voivat erota
eri ammattialoilla. Koska työn imun on osoitettu olevan
hyvinvoinnin ohella yhteydessä myös suoriutumiseen, teollisuusalan
voimavarojen ja työn imun suoriutumisvaikutusten tutkimusta pitäisi
vahvistaa suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi”,
Vendell sanoo.

Vendell selvitti tutkimuksessaan, eroavatko työn imun
ulottuvuuksien kokemukset ja työn voimavarat metalliteollisuuden
eri henkilöstö- ja ammattiryhmissä. Tutkimusaineisto kerättiin
kevään 2010 aikana kyselytutkimuksena metalliteollisuusalan
yrityksen koko henkilöstön keskuudessa. Vastausprosentiksi tuli 71
% (n = 447). Vastaajista suurin osa (72 %) oli tuotannon
työntekijöitä, jotka olivat pääsääntöisesti miehiä (95 %). Myös
toimihenkilöistä suurin osa oli miehiä (76 %).

Vendell tutki myös työn imun mallin viitekehyksessä, missä
määrin työn ulkoiset voimavarat, kuten valtuuttava johtaminen ja
innovatiivinen ilmapiiri, selittivät tuotannon työntekijöiden ja
toimihenkilöiden työn imun ulottuvuuksia, kun työn sisäiset
voimavarat oli otettu huomioon.

Sisäisiä voimavaroja ovat työn vaatimat taidot, työkokonaisuus,
työn merkityksellisyys, itsenäisyys ja työstä saatava palaute.

Työn imun eroavaisuuksia Vendell selvitti riippumattomien
otosten t-testillä ja yksisuuntaisella varianssianalyysilla. Työn
ulkoisten ja sisäisten voimavarojen yhteyttä työn imuun
selvitettiin hierarkkisten regressioanalyysien avulla.

Ulkoisten voimavarojen merkitys vähäinen

Työn ulkoiset voimavarat selittivät tuotannon työntekijöiden
työn imun kaikkia ulottuvuuksia ja toimihenkilöiden tarmokkuutta ja
omistautumista.

Ulkoiset voimavaratekijät olivat yhdenmukaisimmin yhteydessä
tuotannon työntekijöiden työn imun kokemuksiin. Valtuuttava
johtaminen selitti heillä jokaista työn imun ulottuvuutta ja
innovatiivinen ilmapiiri tarmokkuutta ja omistautumista, kun
toimihenkilöillä selittäjänä oli vain valtuuttava johtaminen, joka
oli yhteydessä heidän tarmokkuuteensa ja omistautumiseensa.

Ulkoiset voimavarat selittivät työn imua kuitenkin melko vähän
molemmissa henkilöstöryhmissä, kun työn imua vahvasti selittävät
työn sisäiset voimavarat oli otettu huomioon.

Työn sisäisistä voimavaroista tuotannon työntekijöiden kokemaa
työn imua selittivät parhaiten työn vaatimat taidot, sekä työn
merkittävyys ja itsenäisyys. Toimihenkilöiden kokemaa työn imua
selittivät työn merkittävyys ja työstä saatu palaute.

Sisäisillä voimavaroilla työn imuun

Kuten työhön motivoituminen, myös työn imu on saavutettavissa
tehokkaasti vaikuttamalla työn sisäisiin voimavaroihin, sillä työn
imun eri ulottuvuudet olivat tuotannon työntekijöillä, kuten
toimihenkilöillä, vahvassa yhteydessä näihin
voimavaratekijöihin.

Klassisten motivaatioteorioiden pohjalta juuri työn sisäiset
voimavarat aktivoivat sisäistä työmotivaatiota, ja ne ovat vahvassa
yhteydessä myös työn imun syntymiseen.

Vendell suosittaa, että työn sisäisiä voimavaroja, kuten työn
ydinpiirteitä, kehitettäisiin metalliteollisuudessa.

”Henkilöstölle tulisi tarjota monipuolisesti haastavia ja
merkityksellisiä tehtäviä, jotka mahdollistavat oman
osaamiskapasiteetin käytön ja ammatillisen kehittymisen. Työnkuvan
laajentuminen ja haasteellisuuden lisääntyminen edellyttävät
itsenäisyyden ja vastuullisuuden mahdollistamista työn suunnittelu-
ja valvontatehtävien lisäämisen avulla.”

Valtuuttava johtaminen ja innovatiivinen ilmapiiri
tärkeitä

Vaikka työn ulkoisille voimavaroille, kuten valtuuttavalle
johtajuudelle, ei jäänyt suurta selitysosuutta sisäisten
voimavarojen huomioon ottamisen jälkeen, niillä saattaa olla tärkeä
merkitys työn sisäisten voimavarojen kehittämisessä.

Koska valtuuttavien johtajien on todettu kykenevän optimoimaan
työn imua edistäviä työoloja, erityisesti kognitiivisia vaatimuksia
ja voimavaroja työssä, esimiesten roolia ei Vendellin mukaan tule
aliarvioida.

”Valtuuttavan johtamisen vaikutus työn imuun saattaakin välittyä
työn voimavarojen kautta, joten johtamista voi ja kannattaa
suunnata työn sisäisten voimavarojen kehittämiseen.”

”Organisaatioiden tulisi valita esimiestehtäviin johtajia, jotka
haluavat ja osaavat tukea alaistensa itsenäisyyttä,
vastuullisuutta, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä ja
yleisesti oman työnsä johtajuutta.”

Itseohjautuvan tiimityön mahdollistaminen tukee näitä
pyrkimyksiä, sillä se auttaa lisäämään henkilöstön toimintavaltaa
ja mahdollistaa myös työn sisäisten voimavarojen vahvistumista.

Esimiehiä voi valmentavaa valtuuttavaan johtajuuteen myös ilman
poikkeuksellisen inspiroivaa tai karismaattista johtamistyyliä.

Kuten valtuuttava johtaminen, myös innovatiivinen ilmapiiri
saattaa edesauttaa erityisesti tuotannon työntekijöiden työn imua
työn vähäisempiä sisäisiä voimavaroja vahvistamalla, koska
innovatiivisuus voi ylläpitää työn kiinnostavuutta ja
haasteellisuutta sekä antaa mahdollisuuksia henkilökohtaiseen
kasvuun.

”Innovatiivisen ilmapiirin osalta olisi tärkeää, että
työntekijöillä on mahdollisuus ideoida, tuoda esiin ja toteuttaa
työhönsä liittyviä kehittämisajatuksia, jotka myös realisoituvat
työssä ja siten vaikuttaisivat työn sisäisiin voimavaroihin.”

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Vendell, Marianne: Työn voimavaroista työn imuun – Työn ulkoisten voimavarojen ja työn imun yhteys metalliteollisuudessa. Lisensiaatintutkimus, 30 s. Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologian oppiaine. Tampere 12.1.2012. Avaa