Työniloa työyhteisö- ja tiimitaidoilla!

Tiivistelmä

Jämsän kaupungin Linnakartanon vanhainkodissa on siirrytty tiimimäiseen toimintamalliin 2008. Tällä hetkellä tiimejä toimii vanhainkodilla kolme, joista yksi tiimi on erikoistunut muistisairaiden vanhusten hoitoon. Tiimien jäsenillä on vahva ammatillinen osaaminen, mutta kehittämistä kaivataan sekä työyhteisö että tiimitaitojen osalta.

Kehittämistyön tavoitteena on tukea yksittäisiä työntekijöitä, tiimiä ja työyhteisöä muutosten hallintaan ja oman työssäjaksamisen ylläpitämiseen kehittämällä osallistujien henkilökohtaisia tietoja ja taitoja sekä työyhteisön toimintatapoja. Tärkeimmät näkökulmat kehittämisessä ovat työyhteisötaidot, itsensä johtaminen, työn ilo, tiimityö sekä asiakaslähtöinen toiminta. Kehittämistyön toimintamalli on lisätä yhteistä keskustelua oman työn ja työyhteisön kehittämisestä.

Kehittämistyön toteutustapana on yhteisöllinen prosessivalmennus, jossa valmentaja toimii sytykkeiden antajana ja valittujen teemojen laajempien taustojen esille tuojana. Valmennuksen toteutuksen pedagogisina periaatteina ovat humanistinen ihmiskäsitys ja Nonakan ja Takeuchin tietoteoria. Oppimiskäsitystä lähinnä ovat vuorovaikutuksessa ja tekemällä oppiminen, konstruktivistinen ja kokemuksellinen oppiminen. Valmennuspäivät toteutetaan osallistujia aktivoivasti, pääosassa ovat osallistujien ajatukset, tiedot, käsitykset, mielikuvat ja kokemukset käsiteltävästä aiheesta. Valmentajan tehtävänä on toimia osallistavan sekä vuorovaikutteisen oppimistapahtuman ja rikastavan vuorovaikutuksen synnyttäjänä sekä uuden asiantuntijatiedon tuottajana. Kehittämistyön vetäjänä toimii kouluttaja Tarja Nieminen Johtajuuden ja yrittäjyyden kehitysyhtiö Villinikkarit Oy Jyväskylästä.

Hanke toteutetaan 1.5.2010-1.4.2011. Hankkeen tulokset ovat käytettävissä kesäkuussa 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mai-Stiina Lampinen

Tiedote

Työniloa työyhteisö- ja tiimitaidoilla

Jämsän kaupungin Linnakartanon vanhainkoti kehitti työyhteisö- ja tiimitaitojaan yhteistyössä Villinikkarit Oy:n kouluttaja Tarja Niemisen kanssa. Kehittämistyö vahvisti yhteisöllisyyttä, ja kirjatut pelisäännöt ovat helpottaneet arjen työtä, vähentäneet ristiriitoja sekä lisänneet työhyvinvointia. Myös kyky kohdata asukkaita ja omaisia on parantunut. Työsuojelurahasto tuki kehittämistyötä.

Kehittämistarpeen taustalla oli vanhainkodin siirtyminen tiimimäiseen toimintamalliin 2008. Tiimejä on kolme, joista yksi on erikoistunut muistisairaiden vanhusten hoitoon. Lisäksi kaksi sairaanhoitajaa tekee työtä kaikkien tiimien kanssa.

Tiimitoiminnan käyttöönotto oli heikentänyt työyhteisön joustavuutta, yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Tiimien toimintaa haluttiin selkiyttää yhteisten pelisääntöjen ja arvojen myötä. Toisten työn arvostamisessa, vuorovaikutustaidoissa sekä vastuiden ja tehtävien selkiyttämisessä oli parantamisen varaa. Myös erilaisuuden hyväksyminen ja hyödyntäminen koettiin tärkeänä, samoin asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen.

Kehittämistyön tavoitteena oli tukea yksittäisiä työntekijöitä, tiimejä ja työyhteisöä muutosten hallinnassa ja työssä jaksamisessa kehittämällä osallistujien henkilökohtaisia tietoja ja taitoja sekä työyhteisön toimintatapoja. Esimiestason tavoitteena oli tukea esimiestä tiimityön ja työyhteisön johtajana sekä vahvistaa esimiehen työyhteisö- ja tiimitaitoja.

Työssä sovellettiin psykologian tohtori Soile Keskisen alaistaitoon sekä kasvatustieteiden tohtori Kristiina Heikkilän tiimityöhön liittyviä tutkimuksia ja julkaisuja.

Kehittäminen toteutettiin kahdenlaisen koulutuspäivätyöskentelyn avulla. Tiimikohtaiset koulutuspäivät keskittyivät tiimitoiminnan ja -taitojen kehittämiseen. Työyhteisön yhteisissä koulutuspäivissä käsiteltiin koko työyhteisöä koskevia teemoja.

Osallistujilla aktiivinen rooli

Koulutuspäivät toteutettiin osallistujia aktivoivasti, pääosassa olivat osallistujien ajatukset, tiedot, käsitykset, mielikuvat ja kokemukset käsiteltävistä aiheista. Kouluttajan tehtävänä oli saada aikaan yhteinen ymmärrys eri teemoista sekä huolehtia siitä, että kehittämisideoita testattiin arjessa. Prosessin aikana sovittuja toimia kokeiltiin käytännössä ja kertyneitä kokemuksia käsiteltiin seuraavissa koulutuspäivissä.

Kehittämistyön toteutuksen pedagogisina periaatteina olivat humanistinen ihmiskäsitys ja Nonaka-Takeuchin tietoteoria. Oppimiskäsitystä lähinnä olivat vuorovaikutuksessa ja tekemällä oppiminen (learning by dialogue ja learning by doing), konstruktivistinen ja kokemuksellinen oppiminen. Kehittämistyössä teoria kytkettiin käytäntöön tuoden suoraan arvoa arjen työn tekemiseen.

Työntekijöiden tavoitteet edistyivät

Työntekijät kehittivät aktiivisesti omaa työtään ja työyhteisöään yhteisen koulutusprosessin aikana. Yksilöiden työnkuvat selkiytyivät, ja työntekijät ottivat vastuuta erilaisten yksilötehtävien ja pienryhmien avulla. Edistystä tapahtui myös työyhteisötaidoissa, kuten henkilökohtaisissa vuorovaikutustaidoissa, tiimityötaidoissa sekä positiivisessa ajattelussa.

Koulutuksen aikana työntekijöitä kannustettiin kehittämään aktiivisesti omaa työtä, johtamaan itseään paremmin ja tarkastelemaan kriittisesti omia työtapoja.

Kehittämistyön tavoitteena oli myös lisätä erilaisuuden hyväksymistä ja toisten arvostusta sekä kunnioitusta, ja näissäkin tavoitteissa voidaan todeta onnistuneen.

Tiimityölle luotiin raamit

Tiimitason tavoitteena oli luoda rakenteita toimivampaan tiimityöhön. Tiimin tarkoitusta ja yleisiä toimintatapoja vahvistettiin. Säännöllisille tiimipalavereille luotiin toimintamalli.

Tiimien me-henki ja tiimityöskentelyn malli ovat selvästi vahvistuneet, ja tiimien merkitys ja tarkoitus on oivallettu laadukkaan asukaspalvelun näkökulmasta. Työntekijöiden selvä toive on saada keskittyä oman tiimin toiminnan kehittämiseen vahvistamalla hyviä käytäntöjä.

Tiimien jäsenten parempi toinen toisensa tuntemus syveni, ja tiimien keskinäinen yhteistyö ja avoimuus kehittyivät koulutusprosessin myötä.

Yhteisöllisyys vahvistui

Työyhteisötasolla tavoitteena oli luoda yhteisöllisyyttä koko työyhteisöön ja lisätä yhteisesti koettua työniloa.

Työyhteisön yhteisöllisyys vahvistui yhteisissä iltapäivissä, joissa henkilökunta pääsi rauhassa kuuntelemaan ja keskustelemaan työssä tärkeistä asioista. Henkilökunnan palaute, jonka mukaan koulutusprosessi auttoi tuntemaan työkavereita paremmin, antaa edellytyksiä työyhteisön hyvälle työilmapiirille, luottamuksen ja avoimuuden kasvulle. Työnilo koheni mittaustenkin mukaan koulutuksen myötä, myös sairauspoissalot vähenivät.

Työyhteisön jäsenet ovat ottaneet vastuuta omasta ja toisten työssä jaksamisesta. Työyhteisön yhteiset kirjatut pelisäännöt auttavat toimimaan arjen työssä samansuuntaisesti ja ovat vähentäneet turhia ristiriitoja. Pelisääntöjen kirjaaminen ja yhteinen sopimus niiden noudattamisesta on lisännyt työyhteisön sisäistä hyvinvointia.

Asiakaslähtöisen toimintatavan kehittymisen suurimpana helmenä ovat hoitotyön arvot ja niiden auki purkaminen. Kyky kohdata asukkaita ja omaisia on vahvistunut. Keskustelut asukkaita ja omaisia koskevista asioista, kuten omahoitajuudesta, kuntouttavasta työotteesta ja asukkaiden kuuntelemisesta, ovat syventäneet työyhteisön asiakkuusosaamista.

Tiimi- ja työyhteisötaitojen kehittymisen sekä arjen työn tekemistä helpottavien ratkaisujen syntymisen kautta myös esimiestyö on helpottunut. Työntekijät ovat ottaneet enemmän vastuuta oman työn, tiimin ja työyhteisön kehittämisestä ja tukevat näin omalla toiminnallaan esimiestyötä.

Toimittaja
Liisa Strann