Työntekijän kylmänsuojavaatetuksen materiaalien ja niiden yhdistelmien vaatetusfysiologiset ominaisuudet sekä merkitys lämpömukavuuteen, selviytymiseen ja suoriutumiseen kylmässä -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Suomessa työssään kylmyydelle altistuu 360 000 henkilöä joko ulkona tai kylmissä sisätiloissa. Suojavaatetus toimii ihmisen ja ympäristön välisenä rajapintana, jolloin kylmässä vaatetuksen lämmöneristävyyden, tuulelta ja kosteudelta suojaavuuden on oltava riittävä ja työn kuormittavuuden mukainen. Lämmöneristävyyteen vaikuttaa eri vaatekerroksissa käytetyt materiaalit, vaatteiden koko, kehon liike, hikoilu ja ympäristön olot, kuten lämpötila, tuuli ja kosteus.

Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä kylmäosaamista monitieteellisin keinoin. Tavoitteena on määrittää optimaalisen kylmänsuojavaatetuksen ominaisuudet ja selventää niiden merkitystä käyttäjän lämpömukavuuteen, tehtävistä suoriutumiseen ja selviytymiseen kylmässä sekä tuottaa konkreettinen työkalu kylmänsuojavaatetuksen suunnitteluun, kehitykseen ja sen arviointiin. Väitöskirjatutkimus koostuu yhteenveto-osasta ja viidestä vertaisarvioidusta artikkelista.

Tutkimusmenetelminä on käytetty sekä laboratorio- että kenttäoloissa tehtyjä vaatetusfysiologisia mittauksia vaatetuksen ominaisuuksien määrittämiseksi. Eri vaatetuskokonaisuuksien kylmänsuojausominaisuudet on selvitetty lämpönuken avulla kylmässä eri tuuli- ja kosteusoloissa. Tutkimuksessa hyödynnetään mallinnusmenetelmiä, joiden avulla pystytään arvioimaan ja vertaamaan kylmänsuojauksen tarvetta niin mitatuin kuin laskennallisin perustein.

Väitöskirjatutkimuksen oletetaan valmistuvan alkuvuoden 2015 aikana, mikäli osatutkimukset julkaistaan suunnitellusti.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kirsi Jussila

Tiedote

Kylmässä tarvitaan kunnon vaatetus

Kylmäsuojavaatetusta pitää kehittää edelleen, sillä kylmässä
tehdään työtä vastakin. Tutkija
Kirsi Jussilan väitöstutkimus toi uutta tietoa eri
tekijöiden, kuten hikoilun, liikkeen, kehon asennon, tuulen ja sen
suunnan, sekä ulkopuolisen kosteuden, vaikutuksista
kylmänsuojavaatetuksen ominaisuuksiin.  

Suomessa
kylmyydelle altistuu töissä 360 000 henkilöä joko ulkona tai
kylmissä sisätiloissa. Suojavaatetus toimii ihmisen ja ympäristön
välisenä rajapintana. Kylmässä vaatetuksen lämmöneristävyyden,
tuulelta ja kosteudelta suojaavuuden on oltava riittävä ja työn
kuormittavuuden mukainen.

Kylmässä tehtävää työtä ei kokonaan pystytä poistamaan, koska
esimerkiksi pelastus- ja huoltotehtäviä vaativat akuutit
poikkeustilanteet tapahtuvat usein äärioloissa, kuten kylmässä,
voimakkaassa tuulessa tai myrskyssä.

Tutkija Kirsi Jussilan väitöstyössä arvioidaan
kylmänsuojavaatetuksen merkitystä työntekijän kokemuksiin, kuten
lämpötuntemuksiin, tehtävistä suoriutumiseen, sekä lämpövasteisiin,
kuten iho- ja syvälämpötiloihin. Tieto mahdollistaa konkreettisen
työkalun luomisen kylmänsuojavaatetuksen suunnitteluun, kehitykseen
ja sen arviointiin. Tietoa voidaan myös soveltaa kylmätyöskentelyn
koulutukseen työsuojelun välineeksi työturvallisuuden,
-viihtyvyyden ja –hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tulevaisuudessa erityisiä haasteita kohdataan, kun
ympärivuotinen toiminta Arktisilla alueilla lisääntyy.
Ilmastonmuutos tulee lisäämään myös ääriolojen esiintymistä, kuten
äärilämpötiloja, voimakkaita tuulen nopeuksia ja myrskyjä, mikä
nostaa tarpeen kylmänsuojavaatetuksen toimivuuden tieteelliselle
tutkimukselle ja kehitykselle.

Puettava teknologia, kuten vaatetukseen integroitu elektroniikka
ja anturit, on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina, mikä on
tuonut uusia mahdollisuuksia myös suojautumiseen kylmätyössä.
Tulevaisuudessa ajantasainen tieto työntekijän lämpövasteista
mahdollistaisi turvallisen työskentelyn kylmässä ja tarjoaa uusia
ratkaisumalleja riskienhallintaan. Kuitenkin tuotteiden
käyttöönotto ja toimivuus kylmissä oloissa vaatii edelleen
tutkimus- ja kehitystyötä.

Väitöskirjatyössä esitetyt tulokset
ehdottavat muutoksia tai täydennyksiä kylmänsuojavaatetuksen (EN
342) ja vaatekoon (EN 13402-3) määrittäviin eurooppalaisiin
standardeihin. Standardien avulla määritetään ja testataan
suojavaatetuksen riittävät suojausominaisuudet, joiden perusteella
työnantaja voi valita riskienarviointiin perustuen optimaalisen
suojavaatetuksen työntekijöille.

Jussilan väitöstutkimus tarkastettiin Tampereen teknillisessä
yliopistossa helmikuussa 2016. Työsuojelurahasto on rahoittanut
tutkimuksen tekemistä loppuunsaattamisstipendillä.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Kirsi Jussila, , Tampereen teknillinen yliopisto.Tampere 2016. ISBN 978-952-15-3691-5(printed) ISBN 978-952-15-3708-0 (PDF) ISSN 1459-2045 Avaa

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3708-0

Väitöskirja pohjautui viiteen (5) artikkeliin, joista kaksi, artikkelit II ja IV, on työstetty loppuun TSR:n stipendirahoituksen tuellaI. Jussila, K., Anttonen, H. & Ketola, R. 2009. Functional underwear for military use in cold climate. Proceedings of NATO HFM -168 Symposium on ”Soldier in cold environment”, The National Defence University, MPKK Santahamina, Helsinki, Finland, 20-22 April.

II. Jussila, K., Kekäläinen, M., Simonen, L. & Mäkinen, H. Determining the optimum size combination of three-layered cold protective clothing in varying wind conditions and walking speeds – Thermal manikin and 3D body scanner study. (Submitted 31st March 2014 to Journal of Fashion Technology and Textile Engineering, under revision October 2014)

III. Jussila, K., Valkama, A., Remes, J., Anttonen, H. & Peitso, A. 2010. The effect of cold protective clothing on comfort and perception of performance. International Journal of Occupational Safety and Ergonomics, 16(2). pp. 185-197.

IV. Jussila, K., Rissanen, S., Parkkola, K. & Anttonen, H. 2014. Evaluating cold protective properties of different covering methods for prehospital maritime transportation – A thermal manikin and test subject study. Prehospital and Disaster Medicine, 26(6), pp. 1-9.

V. Jussila, K., Sormunen, E. & Remes, J. 2013. Case study: perceived usability of emergency communication equipment with and without protective gloves in the cold. Journal of Search and Rescue, 1(2). pp. 1-15.