Työntekijänä ja esimiehenä 24h-taloudessa – ratkaisumalleja ja (itsensä)johtamisen välineitä

Tiivistelmä

Moni suomalainen työskentelee muina kuin perinteisinä virka-aikoina, koska elämme ns. 24h-taloudessa. Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastellaan ei-perinteisinä työaikoina tapahtuvaa työtä työntekijöiden ja esimiesten sekä laajemmin koko työyhteisön näkökulmista. Tavoitteena on kartoittaa työntekijöiden ja esimiesten kokemia kuormitus- ja suojatekijöitä sekä yhdessä yrityksen johdon ja työntekijöiden kanssa kehittää hyviä käytänteitä, ratkaisumalleja ja johtamisen työkaluja ennaltaehkäisemään ja ratkaisemaan havaittuja haasteita. Tutkimus- ja kehittämishanke, jonka yhteistyökumppaneina toimii SOK, kolme alueosuuskauppaa sekä Tampereen Työterveys ry, jakautuu kolmeen vaiheeseen: 1) lähtötilannekartoitukseen, 2) kehittämistyöhön ja 3) arviointiin. Aineisto koostuu ei-perinteisinä työaikoina työskentelevistä työntekijöistä ja esimiehistä (N=200). Tutkimusmenetelmiä ovat työntekijöiden mobiili- ja taustakyselyt, esimiesten ryhmähaastattelut sekä organisaation kehittämistyö, johon sisältyy ryhmäinterventio. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät sekä työntekijöitä että esimiehiä. Työntekijät hyödyntävät tietoa oman terveytensä ja työhyvinvointinsa edistämiseen, ja vaikutukset näkyvät työntekijöiden työtyytyväisyyden, työhön sitoutumisen ja työssä pysyvyyden lisääntymisenä sekä sairauspoissaolojen vähenemisenä. Hankkeessa tuotetaan laajasti sovellettavia, johtamisen ja terveyden edistämisen käytänteitä ja työkaluja, jotka ovat käytössä loppuvuodesta 2014.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tiedote

Epäsäntillisestä työstä selviää säntillisyydellä

Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun asiantuntijat
tarkastelivat epäsäännöllistä työaikaa kolmessa
paikallisosuuskaupassa. He rakensivat havaitsemistaan 24h-talouden
piirteistä jäsennysmallin, jolla voi ainakin luoda keskustelua
toimipaikoissa, sillä kaikille sopivaa ratkaisumallia ei liene.

Kun työtä tehdään perinteisen virka-ajan ulkopuolella ja etenkin
esimiesten on oltava aina tavoitettavissa, työkäytäntöjä on
kehitettävä. Lisäksi hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen
24/7-työrytmissä edellyttää säännöllisyyttä elintavoissa: riittävää
unta ja liikuntaa sekä laadukasta ravitsemusta.

Suosituksin kohti parempaa arkea

Työsuojelurahaston rahoittamassa Take Care 24/7 -hankkeessa
(Tavoite-Ajankäyttö-Kuntoilu-Elpyminen-Care) tarkasteltiin
epätyypillisten työaikojen työtä laajasti. Näkökulmina olivat
terveyden edistäminen, työ- ja organisaatiopsykologia sekä
johtamisen tutkimus. Tutkittavina oli satakunta henkilöä.

Epätyypillistä työaikaa tekevien hyvinvoinnin edistämiseksi
koottiin suositukset, jotka pohjautuvat sekä aiheen aiempaan
tutkimustietoon että tämän tutkimuksen havaintoihin. Suosituksia
voi muokata yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Hankeaikana kehitettiin ensimmäinen versio mobiilisovelluksesta,
jonka pitäisi parantaa uusien hyvinvointia edistävien elintapojen
oppimista arjessa.

Hyvinvointiryhmä auttoi alkuun

Yhdessä osuuskaupassa tehtiin ryhmäinterventio. Todennäköisesti
juuri tässä osuuskaupassa työntekijöiden hyvinvoinnin edistäminen
sekä johtamisen ja esimiestyön kehittäminen eteni enemmän kuin
kahdessa muussa.

Jyväskyläläiset asiantuntijat painottavat, että on tärkeää
auttaa 24h-talouden työntekijöitä tunnistamaan omaa hyvinvointia
edistäviä ja kuormittavia tekijöitä. Työntekijöille pitää myös
tarjota välineitä oman hyvinvoinnin edistämiseen. Tähän käyvät
malleiksi hankkeessa kehitetyt hyvinvointiryhmät. Niihin
osallistuneet työntekijät näet kokivat etenkin työstä palautumisen
ja unen sekä yleisen jaksamisensa kohentuneen.

Hyvinvointiryhmäläiset harjoittelivat pieniä hyvinvointitekoja.
He esimerkiksi liikkuivat aiempaa enemmän, nukkuivat riittävästi ja
vähensivät sokeripitoisten välipalojen syömistä. Jotkut
keskustelivat työpaikallaan unesta, palautumisesta ja liikunnasta,
toiset alkoivat ottaa yhä useammin eväitä töihin.

Puolen vuoden seuranta tosin paljasti, että hyvinvointiryhmissä
omaksuttujen pikkuparannusten noudattaminen oli monelta jo
jäänyt.

Tasapuolisuus: liian hyvä tavoite?

Haastatellut pitivät oikeudenmukaisena sitä, että kaikkia
kohdellaan tasapuolisesti. Päämäärä kuitenkin näyttää liian
hyvältä, vaikka esimiehetkin halusivat tasapuolisuutta. Vaikeutena
ovat työntekijöiden kovin erilaiset elämäntilanteet. Vaikkapa
lapsiperheiden huomioon ottaminen työvuorosuunnittelussa koettiin
ristiriitaisesti.

Kaupan alan ihmisillä on sesonki usein silloin, kun useimmissa
muissa töissä on vapaa-aikaa. Tämä hankaloittaa kaupan henkilöstön
perhe-elämän ja työn yhteensovittamista.

Työelämä ja työyhteisöjen monimuotoistuminen lisääntyvät,
jolloin oikeudenmukaisuuden tarve organisaatioissa vahvistuu.
Työntekijät haluavat, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti.

Myös esimiehet puhuivat työstä ryhmähaastatteluissa ja
työpajoissa. Esimiehet kokivat, että työyhteisössä avoin
vuorovaikutus ja päätöksenteon läpinäkyvyys työvuoroissa parhaimmin
ehkäisevät epäselvyyksiä.

Esimiesten ainainen tavoitettavuus heikentää esimiesten omaa
hyvinvointia.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Mari Punna (toim.). 2014. Hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta. Työntekijänä ja esimiehenä 24h-taloudessa. 91 sivua. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2014. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 195. ISSN-L: 1456-2332, ISBN 978-951-830-366-7, ISBN 978-951-830-367-4 (pdf) https://publications.theseus.fi/xmlui/bitstream/handle/10024/85999/JAMKJULKAISUJA1952014_web.pdf?sequence=1 Avaa