Työntekijäverkostojen merkitys osallisuuden edistäjinä organisaatioissa: HLBT-verkostot suomalaisissa organisaatioissa
Post doc -tutkimusstipendi
Hanketiedot
Hankenumero
250009
Hakija
Soini Aleksi
Toteuttaja
Soini Aleksi
Lisätietoja
Soini Aleksi
aleksi.m.soini@aalto.fi
Toteutusaika
1.8.2025 - 31.7.2026
Työsuojelurahaston päätös
11.2.2025
36 000 euroa
Kokonaiskustannukset
36 000 euroa
Tulokset valmistuneet
11.8.2026
Tiivistelmä
Post doc-tutkimusprojektissani tutkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBT) asioihin keskittyviä työntekijäverkostoja, ja selvitän näiden verkostojen merkitystä ja roolia HLBT-työntekijöiden osallisuuden edistämisessä ja kokemuksissa työyhteisöissä. Tutkimus on Suomen kontekstissa uusi, ja siitä on hyötyä etenkin johtajille sekä HR-ammattilaisille, jotka pyrkivät edistämään suomalaisen työelämän yhdenvertaisuutta sekä mahdollisesti perustamaan omaan organisaatioonsa työntekijäverkoston.
Hankkeen vastuuhenkilö
Soini Aleksi
Tiedote
LGBTQ+ työntekijäverkostot organisaatioiden sisäisinä turvallisempina tiloina
11.8.2026Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen työntekijäverkostot johtivat muutosta organisaation sisällä ja millaisia keinoja heillä oli tähän. Aineisto koostuu 33:sta LGBTQ+ -työntekijäverkoston toimintaan osallistuneen tai johtaneen henkilön haastattelusta, sekä verkostosta kerätystä arkistomateriaalista. Tulokset osoittavat verkostojen roolin organisaatioiden sisäisinä turvallisempina tiloina, jotka navigoivat useita jännitteitä johtaessaan muutosta organisaation sisältä käsin. Tutkimus lisää ymmärrystä verkostoista työhyvinvointia ja yhdenvertaisuutta edistävinä tahoina, joilla on positiivisia vaikutuksia työntekijöiden päivittäiseen työntekijäkokemukseen, verkostoitumiseen, ja työnantajakuvaan.
Lähtökohdat
Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä työpaikkojen työntekijäverkostoista, erityisesti Suomessa vielä melko uusista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen verkostoista. Verkostot edistävät työyhteisöjen yhdenvertaisuutta oman kohderyhmänsä näkökulmasta. Tutkimus nojaa aktivistisen ja vaihtoehtoisen organisoitumisen, muutosjohtamisen ja -vastarinnan ja paradoksiajattelun teorioihin. Tavoitteena oli tuottaa käytännönläheistä tietoa verkostojen toiminnan ja johtamisen tueksi.
Aineisto
Tutkimus perustuu kahteen laadulliseen aineistoon. Pääaineisto koostuu 33 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka tehtiin suomalaisissa organisaatioissa LGBTQ+-työntekijäverkostoihin osallistuville tai niitä johtaville henkilöille. Haastattelut käsittelivät verkostojen toimintaa, haasteita, onnistumisia, muutosjohtamista, vastarintaa ja kokemuksia työyhteisöön kuulumisesta. Toissijainen aineisto koostuu media-, blogi- ja verkkokeskusteluista, jotka täydensivät haastatteluaineistoa.
Menetelmät
Tutkimus toteutettiin kahtena osatutkimuksena, joissa kummassakin on analysoitu puolistrukturoituja teemahaastatteluita, ja taustamateriaalina käytetty verkosta kerättyä muuta tekstimateriaalia. Haastatteluja tarkasteltiin induktiivisesti laadullisilla menetelmillä, tekstistä nousevien narratiivien mukaisesti. Tulosten esittämisessä käytettiin hyväksi niitä teorioita, joihin löydökset liittyivät, kuten vaihtoehtoista organisoimista, muutosvastarntaa, ja paradokseja käsitteleviä teorioita.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimus osoittaa, että LGBTQ+-työntekijäverkostot tarjoavat turvallisemman tilan autenttisuudelle, yhteisöllisyydelle ja vertaistuelle sekä edistävät yhdenvertaisuutta vaikuttamalla organisaation käytäntöihin, päätöksentekoon ja kulttuuriin. Muutosta rakennetaan esimerkiksi ulkoisen yhteistyön, symbolisten tekojen, ja koulutusten kautta. Keskeisiä haasteita ovat osallisuuteen, liittolaisuuteen, näkyvyyteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät jännitteet.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten työntekijäverkostot voivat edistää turvallisempia tiloja, vertaistukea, verkostoitumista, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta työyhteisöissä. Tuloksia voidaan hyödyntää verkostojen perustamisessa, kehittämisessä ja hiipuneen toiminnan syiden ymmärtämisessä. Lisäksi tutkimus korostaa työntekijäverkostojen merkitystä kiinnittymispintoina yhteisöön polarisoituneessa ajassa sekä niiden tärkeyttä myös muille työntekijäryhmille.
Aineisto
Tiivistelmä Avaa