Työntekijöiden hyvinvointi eettisen organisaatiokulttuurin ja eettisen kuormittuneisuuden näkökulmista -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Väitöstutkimukseni tavoitteena on tutkia työntekijöiden hyvinvointia eettisen organisaatiokulttuurin ja eettisen kuormittuneisuuden näkökulmista. Eettisen organisaatiokulttuurin tutkimukselle ja sen näkyväksi tekemiselle on selkeä tarve, sillä organisaatiot kohtaavat toistuvasti eettisiä haasteita, joihin ei ole olemassa valmiita ratkaisumalleja. Jaetut käsitykset ja odotukset siitä, kuinka organisaatiossa tuetaan eettistä toimintaa auttavat henkilöstöä kohtaamaan eettisiä haasteita muuttuvissa olosuhteissa.

Tutkimuksessani oletan, että eettinen organisaatiokulttuuri vähentää työntekijän hyvinvointia uhkaavaa eettistä kuormittuneisuutta.

Tutkimusten kyselyaineistot on kerätty kolmesta organisaatiosta (n = 3597) ja eri toimialoilla toimivilta johtajilta (n= 902). Tutkin eettistä organisaatiokulttuuria CEV- kyselyllä (Kaptein 2008), joka mittaa organisaation eettisiä hyveitä. Eettistä kuormittuneisuutta tutkin kysymyksillä eettisesti haastavien tilanteiden useudesta ja niistä aiheutuvan stressin määrällä. Työuupumusta mittaan BBI- kyselyllä (Salmela-Aro ym. 2011, Näätänen ym. 2003). Tarkastelen myös eettisen organisaatiokulttuurin yhteyksiä johtajien työpaikan vaihtoajatuksiin ja työpaikan vaihtoihin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden eettisen tietoisuuden ja eettisten toimintaperiaatteiden kehittämisessä sekä työhyvinvointia uhkaavan eettisen kuormittuneisuuden tunnistamisessa.

Tulokset ovat käytettävissä kesällä 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pia Pihlajasaari

Tiedote

Eettinen organisaatiokulttuuri tukee työhyvinvointia ja sitouttaa työpaikkaan

Organisaatioita pitää tarkastella paitsi tuottavuusnäkökulmasta,
myös eettisinä työympäristöinä. On kysyttävä, tukeeko
organisaatiokulttuuri vastuullisia päätöksiä siten, että henkilöstö
ei joudu toistuvasti kuormittaviin valintatilanteisiin. Vastuuta
eettisesti oikeiden päätösten tekemisestä ei pidä siis jättää yksin
työntekijöille, sillä myös organisaation kulttuuri vaikuttaa
päätöksentekoon.

Eettisesti kehittynyt organisaatiokulttuuri – yhteiset
käsitykset hyvistä ja oikeista toimintavoista – tukee koko
henkilöstön hyvinvointia. Johtajia se sitouttaa pysymään
työpaikassaan.

Siten organisaatioiden eettisen kulttuurin kehittäminen ja
eettisen tietoisuuden lisääminen nousevat tärkeiksi organisaation
jatkuvuutta ja menestymistä tukeviksi tekijöiksi.

Näihin tuloksiin päätyi psykologian maisteri
Pia Pihlajasaari väitöstutkimuksessaan.
Artikkeliväitöskirjan nimi on Eettinen organisaatiokulttuuri:
Yhteydet työhyvinvointiin ja työpaikan vaihtoihin. Työ
tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 12. joulukuuta 2015.

Työsuojelurahasto tuki väitöskirjatyötä
loppuunsaattamisstipendillä.

Eettiset ristiriidat nakertavat
työhyvinvointia

Väitöskirjan aineistot on kerätty kahdessa Jyväskylän yliopiston
hankkeessa: Eettinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön
hyvinvointi (
TSR 110104) ja Eettinen kuormittavuus
johtajien työssä (
TSR 108124). Pihlajasaari työsti
väitöskirjaansa myös aiemmalla stipendillä (
TSR 113331).

Kyselytutkimuksen kohteena olivat keskisuuren
kaupunkiorganisaation, maakunnallisen pankin ja teollisuudelle
suunnittelupalveluja tarjoavan organisaation henkilöstöt. Lisäksi
tutkimukseen osallistui yli 600 eri toimialojen johtajaa, joiden
työpaikan vaihtoja seurattiin kahden vuoden ajan.

Tulokset osoittivat, että eri organisaatiot erosivat toisistaan
eettisessä organisaatiokulttuurissa ja henkilöstön eettisessä
kuormittuneisuudessa. Vastuullisesti toimivissa organisaatioissa ja
työyhteisöissä henkilöstö kokee vähemmän kuormittavia
valintatilanteita. Kaikissa organisaatioissa korkea eettinen
kulttuuri oli siis yhteydessä henkilöstön vähäiseen eettiseen
kuormittuneisuuteen.

Organisaation tuen puuttuessa henkilöstön voimavarat eivät riitä
vastaamaan toistuvien eettisten haasteiden vaatimuksiin.

Niissä sosiaali- ja terveyspalveluiden työyksiköissä, joissa
resurssit ja toimivaltuudet eettisen toiminnan mahdollistamiseksi
arvioitiin vähäisiksi, oli muita työyksikköjä enemmän
kuormittuneisuutta.

Mahdollisuus toimia oikein

Mitä heikommiksi työntekijät arvioivat mahdollisuutensa oikein
toimimiseen, sitä useammin he kohtasivat eettisiä ongelmia ja sitä
useammin he myös kokivat stressiä.

Henkilökeskeiseen näkökulmaan perustunut osatutkimus osoitti,
että viikoittain eettisiä dilemmoja kohtaavien profiiliin kuuluneet
työntekijät raportoivat merkitsevästi enemmän kuin
työuupumusoireita kuin muiden profiilien työntekijät.

Ylimmän johdon esimerkillisyys sitouttaa

Pihlajasaaren tulokset osoittavat, että eettinen
organisaatiokulttuuri vähentää johtajien työpaikan vaihtoja. Heikko
eettinen kulttuuri puolestaan lisää niitä.

Mitä heikommaksi johtajat arvioivat oman lähiesimiehensä ja
ylimmän johdon eettisen esimerkillisyyden, sitä todennäköisemmin he
vaihtoivat työpaikkaa jouduttuaan arvoristiriitoihin.

Ylin johto muodostaakin organisaatiokulttuurin keskeisen
tukipilarin, koska johtajien esimerkki ohjaa alaistenkin
päätöksentekoa.

Eettiset linjaukset, toimintaperiaatteiden kehittäminen ja
johdon esimerkillinen toiminta voivat edistää henkilöstön
hyvinvointia ja vähentää riskiä, että menestymisen kannalta
keskeiset avainhenkilöt jättävät arvoristiriitojen takia
organisaation.

Lähtökohta organisaation eettisen kulttuurin kehittämiselle on
erilaisten osallistavien menetelmien avulla rakennettu yhteinen
ymmärrys eettisen organisaatiokulttuurin perusteista sekä
organisaatiossa jaettu käsitys vallitsevasta ja tavoiteltavasta
eettisestä kulttuurista.

Eettisten ohjeiden ja toimintamallien luominen on mahdollista,
kun organisaatiossa jaetut eettiset arvot, tyypilliset eettiset
haasteet ja tavat toimia on tunnistettu.

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Väitöskirja Pia Pihlajasaari. Eettinen organisaatiokulttuuri: Yhteydet työhyvinvointiin ja työpaikan vaihtoihin. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 542. Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto 2015.  ISBN 978-951-39-6410-8 (PDF) ISBN 978-951-39-6409-2 (nid.) ISSN 0075-4625 http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6410-8 Avaa

Väitöskirja verkossa https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/47856/978-951-39-6410-8_v%C3%A4it%C3%B6s12122015.pdf?sequence=1

MyyntiJyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, myynti@library.jyu.fi. mailto:myynti@library.jyu.fi

AlkuperäisartikkelitPihlajasaari, P., Feldt, T., Lämsä, A-M., Huhtala, M., &Tolvanen, A. (2013) Eettinen kuormittuneisuus ja sen yhteydeteettiseen organisaatiokulttuuriin kaupunkiorganisaatiossa,suunnittelutoimistossa ja pankissa. Hallinnon Tutkimus, 32, 75-94.

Pihlajasaari, P., Feldt, T., Mauno, S., & Tolvanen, A. (2013).Resurssien ja toimivaltuuksien puute eettisen kuormittuneisuudenriskitekijänä kaupunkiorganisaation sosiaali- jaterveyspalveluissa. Työelämän tutkimus, 11, 209-222.

Pihlajasaari, P., Muotka, J., & Feldt, T. Työntekijöideneettisten dilemmojen profiilit sekä niiden yhteys työuupumukseenkaupunkiorganisaatiossa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti,52, 282-294.

Pihlajasaari, P., Feldt, T., Mauno, S., Lämsä, A-M., & Huhtala,M. (2014). Seurantatutkimus eettisen organisaatiokultturinyhteydestä johtajien työpaikan vaihtoon. Psykologia, 49, 267-282.