Työntekijöiden kehittämistoimijuutta edistävien menetelmien käyttöönotto ja kehittävä seuranta (TOIMI-hanke)

Tiivistelmä

Muuttuvassa työelämässä organisaatiot tarvitsevat johtolähtöisen kehittämisen rinnalle työntekijälähtöistä kehittämistä. TOIMI-hanke tutkii kahden eri menetelmän, Kehitysvuoropuhelun ja ITU!- Innovaattorin työkirjan käytön seuraamuksia ja vaikuttavuutta työntekijöiden kehittämistoimijuuteen ja työn uudistamiseen. Hanke kohdistuu yhteiskunnallisesti haastavassa kehitysvaiheessa olevaan vanhuspalveluun Helsingin, Lohjan ja Vantaan kaupungeissa sekä Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:ssä. Tarkoituksena on työntekijöiden kehittämistoimijuuden vahvistaminen ja työn uudistaminen työntekijä- ja käyttäjälähtöisesti samalla työhyvinvointia tukien. Tavoitteena on luoda uudenlaista työntekijälähtöistä kehittämiskulttuuria työpaikoille ja kehittää uusia välineitä HR-toimijoille, johdolle ja työntekijöille kehittämistyön tueksi.

Menetelmien vaikuttavuutta tutkitaan ennen-jälkeen-haastattelujen, kokeilujen havainnointien, dokumenttiaineiston ja organisaatioiden omien mittareiden avulla. Kokeiluja arvioidaan ja niiden levittämistä edistetään kehittävän vaikuttavuusarvioinnin keinoin. Tulokset analysoidaan laadullisin analyysimenetelmin.

Tuloksia esitellään palvelututkimuksen, johtamistutkimuksen sekä työn tutkimuksen aloilla ja niistä raportoidaan tieteellisillä ja yleistajuisilla foorumeilla. Tuloksia levitetään hankkeen välittäjäorganisaatioiden Henry ry:n, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n kautta.

Tulokset ovat käytettävissä 28.2.2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hilkka Ylisassi

Tiedote

Työntekijäkin voi kehittää

Työterveyslaitoksen Toimi-hanke herätteli ja tuki työntekijöiden
kehittämistoimijuutta neljässä vanhuspalveluorganisaatiossa.

Kaikissa kokeiluyksiköissä työntekijöiden kehittämistoimijuus
vahvistui. Hanke sai aikaan voimaantumista, konkreettisia
toimintatapamuutoksia palvelutoimintaan ja ideoita
kehittämiskäytäntöjen parantamiseen. Hankeaikana syntyi kymmeniä
käytännön toimintatapaparannuksia ja kehittämissuunnitelmia.

Kriittinen kysymys on, lähteekö johto juurruttamaan menetelmiä
niin, että uusi kehittämiskäytäntö jää arkeen elämään. Tulosten
innostamana yksi kokeilijaorganisaatio lähti jo hankkeen aikana
levittämään menetelmiä kahteen uuteen työyksikköön.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Arjen tietämys käyttöön

Muuttuvassa työelämässä organisaatiot tarvitsevat johdosta
lähtevän kehittämisen lisäksi työntekijöiden panosta kehittämiseen.
Käsitys työntekijöiden toimijuudesta perustuu siihen, että
työntekijät ja asiakkaat oivalletaan keskeisiksi lähteiksi ja
toimijoiksi työn ja palvelun uudistamisessa.

Työntekijöiden innovatiivisia ratkaisuja ja oivalluksia olisi
voitava entistä paremmin hyödyntää tuottavuuden ja työhyvinvoinnin
edistämisessä.

Toimi-tutkimus tarkasteli työntekijöiden muutostoimijuutta
vanhuspalvelutyössä, joka elää yhteiskunnallisesti erittäin
haasteellista kehitysvaihetta. Vanhusten määrän kasvu ja
palvelutarpeiden muutos yhdessä niukentuvien talouden resurssien
kanssa luovat palveluille vaativan toimintaympäristön.

Hanke pyrki edistämään omaan työhön vaikuttamista,
aloitteellisuutta ja arjen ideoiden esiin nostamista.

Tavoitteena oli luoda työpaikoille uudenlaista työntekijälähtöistä
kehittämiskulttuuria ja kehittää välineitä HR-toimijoille, johdolle
ja työntekijöille kehittämistyön tueksi.

Työvälineitä toimijuuden tueksi

Hankkeeseen osallistuivat Helsingin kaupungin sosiaali- ja
terveysvirasto, Lohjan kaupungin perusturvapalvelut, Mereo
(Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry) sekä Vantaan kaupungin vanhus-
ja vammaispalvelut. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista
työntekijöistä oli palvelutalojen ja kotihoidon lähi- ja
sairaanhoitajia.

Työvälineinä olivat innovaattorin työkirja ITU! ja
kehitysvuoropuhelu. Molemmat menetelmät edistivät
keskustelukulttuuria ja työtä koskevaa yhteistä ymmärrystä.
Molemmat herättivät työntekijöitä pohtimaan omia urapolkujaan sekä
muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan.

 

Työntekijöiden kehittämistoimijuus osoittautui vaikeasti
tavoitettavaksi ja hauraaksi. He eivät mieltäneet itseään palvelun
kehittäjiksi tai muutosvoimaksi. Huomattava osa
kehittämistoimijuudesta nivoutui arkiseen, pienimuotoiseen
kehittämiseen ja innovointiin.

Työntekijöistä tunnistettiin kolme erilaista otetta:
kyseenalaistava, ideoita ja ratkaisuja pohtiva sekä konkreettisia
tekoja sisältävä kehittämistoimijuusote.

Toimi-hankkeesta on viestitty laajasti. Ulkoisessa viestinnässä
hankkeesta on kerrottu yleistajuisissa julkaisuissa sekä eri
foorumeilla alustuksina ja blogikirjoituksina. Tuloksia on lisäksi
 esitelty useissa tieteellisissä konferensseissa.

Hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Henkilöstöjohdon ryhmä
Henry ry, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sekä Vanhus- ja
lähimmäispalvelun liitto ry, jotka myös ovat osallistuneet tulosten
levittämiseen.

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Loppuraportti Ylisassi, H., Hasu, M., Heikkilä, H., Käpykangas, S., Saari, E., Seppänen, L. & Valtanen, E. 2016. Työntekijöiden kehittämistoimijuutta edistämässä. Kehittämismenetelmäkokeilujen tuloksia vanhuspalveluissa. Tietoa työstä-sarja, Työterveyslaitos. 127 s. ISBN 978-952-261-604-3 (nid.) ISBN 978-952-261-605-0 (pdf) Avaa

Kalvoesitys Avaa

Myös työntekijät voivat kehittää. Tiedon silta 2016. https://tiedonsilta.fi/myos-tyontekijat-voivat-kehittaa/