Työntekijöiden kokemuksia johtamisen muoti-ilmiöistä: Etnografia OP Ketterästä

Hanketiedot

Hankenumero
210266

Hakija
Riku Reunamäki

Toteuttaja
Riku Reunamäki

Lisätietoja
Riku Reunamäki
riku.reunamaki@aalto.fi

Toteutusaika
1.1.2022 - 31.8.2022

Työsuojelurahaston päätös
15.6.2021
24 000 euroa

Kokonaiskustannukset
24 000 euroa

Tulokset valmistuneet
1.3.2023

Tiivistelmä

Tutkimus kertoo OP Ryhmän muutosprosessista kohti ketterää organisaatiota. Taustalla on ajattelu siitä, että vähentämällä hierarkiaa ja lisäämällä itseohjautuvuutta parannetaan organisaation reagointikykyä, tuottavuutta ja työntekijäkokemusta. Tutkimus osoittaa, että työntekijöiden kokemukset OP Ketterästä ovat vaihtelevia – malli ei sovellu aivan kaikkiin tehtäviin, synnyttää piilohierarkioita ja aiheuttaa myös uudenlaisia ongelmia erityisesti tiimien välisen yhteistyön ja vastuunjaon suhteen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Riku Reunamäki

Tiedote

Työntekijänäkökulma johtamisen muoti-ilmiöihin

1.3.2023

Tiivistelmä

Yritykset ottavat jatkuvasti käyttöön ajankohtaisia ja maailmalla suosittuja johtamisideoita, ja työntekijöiden täytyy tulkita, miten ne soveltuvat heidän työtehtäviinsä. Väitöstutkimukseni antaa äänen työntekijöille ja pyrkii ymmärtämään, miten he ”kääntävät” näitä johtamisen muoti-ilmiöitä omiin työympäristöihinsä ja vaikuttavat täten ilmiöiden menestymiseen yrityksissä. Tutkimukseni on tapaustutkimus OP Ryhmän organisaatiomuutoksesta kohti ketterämpää ja itseohjautuvampaa yritystä. Tutkin eri tiimejä OP:n keskusyhteisössä etnografisesti. Väitöskirjani avulla suomalaiset yritykset voivat arvioida tieteelliseen tutkimukseen pohjaten, millaisia vaikutuksia vastaavista muutoksista heille olisi pandemian jälkeisessä ”uudessa normaalissa”.

Lähtökohdat

Johtamisen muoti-ilmiöitä on tutkittu laajalti, mutta tutkimus on keskittynyt lähinnä ilmiöiden luomiseen ja leviämiseen konsulttien, ”gurujen” ja muiden liike-elämän vaikuttajien toimesta. Ideoiden käyttöönotosta ja mukauttamisesta yritysten sisällä on yhä varsin vähän tietoa, ja varsinkin työntekijöiden rooli niiden kääntäjinä omiin tarpeisiinsa on sivuutettu johtamismuodin kirjallisuudessa lähes täysin.

Aineisto

Ensisijaisena aineistonani toimivat havainnointimuistiinpanot 17 kuukauden ajalta sekä yhteensä 66 työntekijöiden ja 7 ylimmän johdon haastattelua. Toissijaisena aineistona kerärin OP:n sisäisten henkilöstökyselyiden tuloksia, sisäisiä dokumentteja, lehdistötiedotteita ja media-artikkeleita organisaatiomuutoksesta.

Menetelmät

Tutkimukseni on etnografinen tapaustutkimus, jonka pääasialliset tiedonkeruumenetelmät ovat työntekijöiden havainnointi ja haastattelut. Analysoin laajan aineistoni temaattisen analyysin avulla abduktiiviseen ja teorian ja datan vuorovaikutteisuutta korostavan tutkimusotteen mukaisesti. Lisäksi analysoin media-artikkeleita kriittisen diskurssianalyysin keinoin.

Tulokset ja johtopäätökset

Ketterien toimintatapojen on todettu parantavan tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä esimerkiksi ohjelmistokehityksessä ja kasvuyrityksissä, mutta mallien kopiointi perinteisille aloille ja suuriin yrityksiin on monimutkaisempaa kuin mitä liikkeenjohdon konsulttien muutospuhe antaa ymmärtää. Tutkimukseni osoittaakin, että työntekijöiden kokemukset ”OP Ketterästä” ovat moninaisia. Useat mieltävät vaikutusmahdollisuuksiensa aidosti parantuneen, mutta toisaalta malli ei sovi kaikkiin tehtäviin.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimukseni uutuusarvo on, että tarkastelemalla itseohjautuvuuden ja ketterien toimintatapojen eri ilmentymiä OP Ryhmän sisällä luon ainutlaatuista ja arvokasta tietoa yhdestä suomalaisen työelämän tämän hetken merkittävimmistä muutoshankkeista. Väitöskirjani avulla suomalaiset yritykset voivat arvioida tieteelliseen tutkimukseen pohjaten, millaisia vaikutuksia vastaavista muutoksista heille olisi pandemian jälkeisessä ”uudessa normaalissa”.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa