Työntekijöiden sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen mobiilisovelluksen avulla

Tiivistelmä

Henkilön tyytymättömyys työpaikan ihmissuhteisiin vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin ja työtehoon. Melkein 30 % Suomen työikäisistä kokee yksinäisyyttä koko ajan tai suurimman osan ajasta (1). Tarvitaan kustannustehokkaita menetelmiä työikäisen yleisväestön sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tämän pitkittäistutkimuksen tarkoitus on selvittää voiko mobiilisovelluksen avulla parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työelämän suhteita sekä vähentää heidän yksinäisyyden kokemuksia.

Hankkeen vastuuhenkilö

Siiri-Liisi Kraav

Tiedote

Digitaalisen hyvinvoinnin sovellusten mittaaminen perinteisillä menetelmillä on vaikeaa

Tiivistelmä

Tyytymättömyys työpaikan ihmissuhteisiin vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin ja työtehoon. Tarvitaan kustannustehokkaita menetelmiä työikäisen yleisväestön sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää voiko Frendie Pro mobiilisovelluksen avulla parantaa työntekijöiden psykososiaalista hyvinvointia.
Tutkimukseen osallistui 46 henkilöä. Lisäksi haastateltiin kolmen työpaikan yhteyshenkilöitä. Mobiilisovelluksen vaikuttavuuden arviointiin tarvittavaa osallistujamäärää (506 henkilöä) ei pystytty rekrytoimaan hankkeen aikana, joten mobiilisovelluksen vaikuttavuutta ei voitu arvioida. Haastatteluissa korostui tarve kohdentaa hyvinvointi-interventiot niitä tarvitseville työntekijöille.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Vaikka työllisyys on yhteydessä vähäisempään yksinäisyyteen verrattuna työttömyyteen, ja työssä vietetty aika mahdollistaa merkityksellisten suhteiden syntymisen, se voi myös altistaa syvälle työyksinäisyyden kokemukselle. Henkilön tyytymättömyys työpaikan ihmissuhteisiin vaikuttaa negatiivisesti työhyvinvointiin ja työtehoon. Lisäämällä psykososiaalista hyvinvointia työpaikoilla voidaan auttaa työikäistä yleisväestöä voimaan paremmin.

Aineisto

Tutkimukseen osallistui 46 työntekijää viidestä yrityksestä syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana. Aineisto sisälsi sekä määrälliset mittaukset (sosiaalinen tuki, yksinäisyys ja masennusoireet), että laadullisen osion (haastattelut työpaikkojen yhteyshenkilöiden kanssa). Suurin osa tutkimukseen osallistujista oli naisia, ja koulutustausta vaihteli peruskoulusta ylempään korkeakoulututkintoon. Työhistorian mediaani oli koko uran osalta 17 vuotta, ja nykyisessä
työpaikassa 4 vuotta.

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin ryvästetyllä, satunnaistetulla ja kontrolloidulla tutkimusasetelmalla, jossa satunnaistamisyksikkö oli työpaikka tai yksikkö; ei siis yksilö. Testiryhmä sai sovelluksen käyttöön heti alkutilanteen mittauksen jälkeen, jonoverrokit vasta kuusi kuukautta myöhemmin. Mittaukset toteutetiin kummallekin ryhmälle kolmessa aikapisteessä: alkutilanteen mittaus ja kolmen ja kuuden kuukauden seurantamittaukset. Lisäksi työpaikkojen yhteyshenkilöitä haastateltiin.

Tulokset ja johtopäätökset

Tämä hanke osoittaa, että vaikka digitaalisten ratkaisujen potentiaali sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä on suuri, niiden käytännön toteutus vaatii huolellista kontekstin ymmärtämistä. Sitoutumisen ja vaikuttavuuden edellytyksenä on, että sovellus koetaan merkitykselliseksi, käyttö on helppoa ja osallistuminen ei kuormita arkea. Tulevaisuudessa tarvitaan monitasoisia arviointimalleja, jossa otetaan huomioon aineistonkeruun vaikeudet perinteisillä menetelmillä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Digitaalinen sovellus, joka lisää työntekiköiden sosiaalista hyvinvointia voi olla tärkeä joillekin työntekijöille (esimerkiksi uudet tai ulkomaalaiset työntekijät), tai paljon etätyötä käyttävässä työyhteisössä. Pitää olla kuitenkin tarkkana, että interventio kohdennetaan juuri sitä tarvitsevalle ryhmälle. Haastatteluissa korostettiin viestitulvaa ja kyselyväsymystä, jotka vaikeuttavat sekä interventioiden että tutkimusten toteuttamista.

Aineisto

Siiri-Liisi Kraav, Samu Sorola. Työntekijöiden sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen mobiilisovelluksen avulla. Loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Reports and Studies in Social Sciences and Business 28.
ISBN: 978-952-61-5681-1 (PDF)
ISSNL: 1798-5765
ISSN: 1798-5773 Avaa

Julkaisuluettelo Avaa