Työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskit rakennusten kosteusvaurioselvityksissä

Tiivistelmä

Rakennusten kosteusvauriot ovat yleisiä Suomessa ja muissakin maissa. Kosteusvaurioiden syitä ja seuraamuksia rakennuksissa selvittää päivittäin iso määrä työntekijöitä. He kohtaavat työssään vaaratekijöitä, joihin he eivät useinkaan ole osanneet ennakkoon varautua. Monet heistä saattavat sairastua työnsä seurauksena.

Tämän hankkeen tarkoituksena on lisätä kosteusvauriorakennuksia tutkivien työntekijöiden työturvallisuustietoisuutta ja työhyvinvointia. Kyseessä on ensimmäinen tämän työntekijäryhmän työoloja laajasti selvittävä tutkimus.

Hankkeessa arvioidaan moniammatillisesti terveydellisiä vaaratekijöitä kuten biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia riskejä, psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä niiden suuruutta ja merkitystä kosteusvauriorakennuksia tutkivalle ammattiryhmälle. Heitä opastetaan hankkeen myötä tunnistamaan työnsä vaarat ja hallitsemaan niitä.

Tutkimustulosten pohjalta luodaan malli, jonka avulla kosteusvaurioasiantuntijat voivat itsenäisesti tehdä riskinarvioinnin omissa työkohteissaan ja huomioida vaaratekijät työn suunnittelussa, toteutuksessa ja työssä suojautumisessa.

Hankkeessa saadaan työturvallisuustietoa, jota alan yrittäjät voivat hyödyntää omassa työssään ja jota tarvitaan näitä työntekijöitä hoitavissa terveydenhuollon yksiköissä. Hankkeen myötä ohjeistaa terveydenhuoltoja kyseisen ammattiryhmän tutkimiseksi ja suojelemiseksi mahdollisilta terveyshaitoilta. Vaaratietoisuutta lisäämällä ja riskinarviointimenetelmiä hyödyntämällä edistetään alan työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ja ennalta ehkäistään sairastumisia.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marjaana Lahtinen

Tiedote

Tutkimus selvitti kosteusvauriorakennuksia tutkivien työntekijöiden työoloja

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kosteusvaurioselvityksiä tekevät työntekijät kokivat työnsä useimmiten mielenkiintoiseksi ja innostavaksi sekä kokivat saavansa apua työtovereilta tarvittaessa.

Työhön ja työoloihin oli useimmiten mahdollista vaikuttaa. Runsas kolmannes vastaajista raportoi, että työtä oli useimmiten liian paljon.  Stressin kokemuksia raportoitiin enemmän kuin suomalaiset palkansaajat keskimäärin. Stressikokemusten taustalla voi olla suureen työkuormaan mutta myös työn sisältöön liittyviä paineita.

Kosteusvaurioselvitykset ovat usein luonteeltaan moniulotteisia ja haasteellisia ongelmanratkaisuprosesseja. Ne vaativat vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa. Psyykkistä kuormitusta lisää myös se, että asiantuntijat työskentelevät usein tilanteissa, joihin sisältyy ristiriitaisia odotuksia eri tahoilta ja tunnepitoisia vuorovaikutustilanteita huolestuneiden käyttäjien kanssa.

Vaikeat työasennot hankaloittavat työtä

Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työssä on paljon hankalia työasentoja, kumartelua, kyykistymistä ja kurottelua sekä telineillä työskentelyä. Ahtaat tilat vaikeuttivat tutkimuksen mukaan usein työskentelyä.

Runsas kaksi kolmannesta kaikista kyselytutkimukseen vastanneista teki työkohteissaan turvallisuusriskien kartoituksen oman työturvallisuutensa kannalta ennen työn aloittamista.

Hieman yli puolet ilmoitti varautuvansa aina riskikartoituksessa havaittuihin vaaroihin ja tekevänsä toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Vain harvalla oli käytössään valmis malli riskinarviointia varten.

Kosteusvaurioselvityksiä tekevien asiantuntijoiden mikrobialtistuminen oli tutkimuksen mukaan varsin vähäistä. Suurille mikrobipitoisuuksille voi kuitenkin altistua rakenneavauksia tehtäessä, materiaalinäytteitä otettaessa ja työskenneltäessä ryömintätiloissa ja ullakoilla.

Mikrobialtistuminen voitiin osoittaa myös asiantuntijoiden nenän limakalvoilta otetuilla pyyhintänäytteillä. Pölypitoisuudet voivat olla suuria ja ylittää HTP-arvon. Asbestille ja teollisille mineraalikuiduille altistuminen on mahdollista ja melualtistuminen porauspäivinä ylittää tyypillisesti melun ylemmän toiminta-arvon.

Runsas puolet kyselyyn vastanneista raportoi vähintään joskus kosteusvauriorakennuksissa työskentelyyn liittyviä silmien, nenän tai kurkun ärsytysoireita. Noin kolmannes vastaajista raportoi kokevansa vähintään joskus yskää, päänsärkyä sekä kasvojen ja käsien ärsytysoireita, jotka liittyivät vastaajan kokemuksen mukaan kosteusvauriorakennuksissa työskentelyyn.

Tutkimuksen tulosten perusteella henkilökohtainen suojautuminen on suositeltavaa erityisesti rakenneavauksia tehtäessä, materiaalinäytteitä otettaessa ja työskenneltäessä ryömintätiloissa ja ullakoilla.

Viranomaiset altistuvat työssään pääasiassa tavanomaisille epäpuhtaustasoille. Kyselytutkimuksessa ja terveystarkastuksissa tuli esiin kuitenkin samankaltaisia ärsytysoireita kuin asiantuntijoilla, joten turvalliset työtavat ja suojautuminen on myös heidän työssään tärkeää. Tutkimuksessa kehitettyyn tarkistuslistaan on koottu keskeiset selvitystyöhön liittyvät riskit ja niihin liittyvät suojautumisohjeet.

Alustavat hankkeen tulokset viestittiin sisäilmastoseminaarissa 2018. Hanke osallistuu esityksellä Sisäilmastoseminaariin 2019.  

Työsuojelurahasto on tukenut tutkimuksen tekemistä.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Marjaana Lahtinen, Sirpa Rautiala, Tuula Räsänen, Marika Lehtola, Pirjo Jokela, Kimmo Räsänen (Itä-Suomen yliopisto), Kari Salmi, Matti Leikas, Kaisa Wallenius, Maria Hirvonen, Sirpa Pennanen, Viivi Ahonen, Sanna Lappalainen. Tutkimusraportti: . Työterveyslaitos 2019. ISBN  978-952-261-837-5 (nid) ISBN 978-952-261-838-2 (pdf) Avaa

Työhön liittyvien riskien tarkistuslista sisäilmastoselvityksiä tekeville www.ttl.fi/tarkistuslista. http://www.ttl.fi/tarkistuslista