Työntekijöiden työhyvinvointi ja osaamisen kehittyminen teollisuuden äänimaisemissa (Yhteishakemus 240052 ja 240055)

Hanketiedot

Hankenumero
240055

Hakija
Työterveyslaitos

Toteuttaja
Työterveyslaitos

Lisätietoja
Anu Järvensivu
anu.jarvensivu@ttl.fi

Toteutusaika
1.9.2024 - 31.10.2026

Työsuojelurahaston päätös
30.5.2024
110 000 euroa

Kokonaiskustannukset
184 139 euroa

Tulokset valmistuneet
18.11.2026

Tiivistelmä

Teollisuustyöntekijöiden työhyvinvointitutkimus on vähäistä, ja äänten osalta tarkastelut rajoittuvat tavanomaisesti kuulolle vaaralliseen kovaan meluun. Monitieteisessä tutkimuksessa laajennetaan ymmärrystä teollisuuden äänistä ja äänimaisemista ja niiden merkityksestä työntekijöiden työhyvinvoinnille, työssä oppimiselle ja työn sujuvuudelle. Huomiota kiinnitetään äänten merkityksiin, viesteihin ja häiritsevyyteen äänten fysikaalisakustisten ominaisuuksien ohella.

Hankkeen vastuuhenkilö

Anu Järvensivu

Tiedote

Teollisuuden ääniä tutkittiin ensimmäistä kertaa Suomessa äänimaisemina

18.11.2026

Tiivistelmä

Teollisuuden ääniä on perinteisesti tarkasteltu meluna ja kuulovaurioriskinä. Työterveyslaitoksen ja A-Insinöörien hankkeessa teollisia työympäristöjä tutkittiin ensimmäistä kertaa Suomessa äänimaisemina, joissa huomioitiin äänten merkitykset, työntekijöiden kokemukset sekä yhteydet työn sujuvuuteen, työhyvinvointiin ja työssä oppimiseen. Tutkimus toteutettiin viidessä teollisuusyrityksessä yhdistäen akustisia mittauksia, haastatteluja, havainnointia, äänimaisemakävelyjä ja työpajoja. Tulokset osoittivat, että teolliset äänet voivat olla samanaikaisesti sekä kuormittavia että työn kannalta välttämättömiä. Pelkkä melutasojen mittaaminen ei riitä ääniympäristöjen kehittämiseen, vaan tarvitaan myös työntekijöiden kokemusten huomiointia.

Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.

Teollisuuden ääniä on tutkittu pääasiassa melun ja kuulovaurioriskin näkökulmasta. Aiemmassa hankkeessa havaittiin myös vähäisemmän melun vaikuttavan työhyvinvointiin, kuormitukseen ja kommunikaatioon. Tässä hankkeessa ääniä tarkasteltiin työn tekemisen, oppimisen ja hyvinvoinnin näkökulmista hyödyntäen äänimaisemaviitekehystä, jota ei tiettävästi ole aiemmin sovellettu Suomessa teollisiin työympäristöihin. Tavoitteena oli edistää parempien työympäristöjen kehittämistä.

Aineisto

Tutkimus toteutettiin viidessä suomalaisessa teollisuusyrityksessä vuosina 2024–2026. Aineisto koostui akustisista mittauksista, haastatteluista, äänimaisemakävelyistä, työpaikkahavainnoinneista ja yhteiskehittämistyöpajoista. Monipuolinen aineisto kattoi erilaisia työympäristöjä, työtehtäviä ja henkilöstöryhmiä sekä mahdollisti ääniympäristöjen fysikaalisten ominaisuuksien, työntekijöiden kokemusten ja äänten merkitysten tarkastelun.

Menetelmät

Hanke toteutettiin kehittämisorientoituneena monimenetelmäisenä monitapaustutkimuksena. Tutkimuksessa yhdistettiin akustisia mittauksia, haastatteluja, havainnointia, äänimaisemakävelyjä ja osallistavia työpajoja. Määrällistä ja laadullista aineistoa analysoitiin rinnakkain. Tutkimus perustui monitieteiseen yhteistyöhön, jossa yhdistyivät tekniset, psykologiset, lääketieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset näkökulmat.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimus osoitti, että teolliset äänimaisemat ovat kompleksisia sosioteknisiä kokonaisuuksia, joissa samat äänet voivat olla sekä kuormittavia että työn kannalta välttämättömiä. Äänet välittävät tärkeää tietoa työn etenemisestä ja poikkeamista sekä tukevat ammattitaidon kehittymistä. Melutasojen mittaaminen ei riitä työhyvinvoinnin ja työn sujuvuuden arviointiin, vaan teollisia ääniympäristöjä tulee kehittää yhdistämällä mittaustieto, työntekijöiden kokemukset ja osallistava yhteiskehittäminen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tutkimus avasi uuden näkökulman teollisiin ääniympäristöihin tarkastelemalla niitä äänimaisemina. Se osoitti äänten merkityksen työn sujuvuudelle, työssä oppimiselle ja ammatilliselle osaamiselle. Samalla tunnistettiin uusia ilmiöitä, kuten tehdastoimistot sekä äänten tulkinta osana ammatillista monilukutaitoa. Hanke tuotti työpaikoille sovellettavan osallistavan äänimaisemien tutkimus- ja kehittämismallin, jolla voidaan tunnistaa kuormittavia ja tärkeitä ääniä sekä kehittää äänimaisemia.

Aineisto

Anu Järvensivu, Hertta Louho, Annu Haapakangas, Hanna Keränen, Esa Nousiainen, Rauno Pääkkönen, Riku Tanila, Sakari Tervo. Työn äänet. Työntekijöiden työhyvinvointi, työn sujuvuus ja oppiminen teollisissa äänimaisemissa. Loppuraportti. Työterveyslaitos. 2026.
ISBN 978-952-391-272-4 (PDF) Avaa

Kuulonsuojaimet häiritsevässä melussa Avaa

Kuulonsuojainten vaikutus häiritsevässä melussa Avaa

Assessment of noise environment quality of industrial workplaces Avaa

Huonevaimennuksen merkitys teollisuustilan onnistuneen meluntorjunnan perustana Avaa

Melun häiritsevyys teollisuudessa ja häiritsevyyden hallinta Avaa

Julkaisuluettelo Avaa