Työolojen muutos ja sen vaikutus työkykyyn – Kuntatyöntekijöiden seurantatutkimus 2000 – 2015

Tiivistelmä

Hankkeessa tutkitaan, miten työolot ovat muuttuneet ikääntyvien kuntatyöntekijöiden keskuudessa vuodesta 2000 vuoteen 2012 ja miten työolojen muutos vaikuttaa työkykyyn. Työoloilla tarkoitetaan työjärjestelyjä (työaika, vuorotyö, määräaikainen/pysyvä) sekä työn fyysistä ja psykososiaalista rasittavuutta. Työkyvyttömyyttä tarkastellaan toimintakykynä, sairastuvuutena, sairauspoissaoloina, työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisena ja ennenaikaisena kuolleisuutena.

Aineistona on Helsingin kaupungin terveystutkimuksen aineistot. Peruskysely kerättiin 2000-2002 40, 45, 50, 55 ja 60 täyttäneiltä Helsingin kaupungin työntekijöiltä (n=8960, vastaus% 67). Syksyllä 2007 ja syksyllä 2012 kerättiin seuranta-aineistot peruskyselyyn vastanneilta. Luvan antaneille kyselyaineistot on yhdistetty ja tullaan yhdistämään lukuisiin rekistereihin (Helsingin kaupungin rekisterit (sairauspoissaolot), KELAn rekisterit (lääkkeet ja pitkät sairauspoissaolot), Eläketurvakeskuksen rekisterit (työkyvyttömyyseläke) ja Tilastokeskuksen kuolinsyyrekisterit.

Tutkimus mahdollistaa erinomaisesti työolojen muutoksen tarkastelun. Tutkimuksen tärkeyttä korostaa se, että Helsingin kaupunki on maan suurin työnantaja ja tulokset ovat monin osin yleistettävissä kuntatyöntekijöihin, joita on yli 400000 ja muuhunkin ikääntyvään työväestöön.

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset työolojen muutoksesta ja työolojen muutoksen yhteydestä sairauspoissaoloihin valmistuvat 2013 ja tuloksia raportoidaan koko hankkeen ajan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Ossi Rahkonen

Tiedote

Jo nuorten työolojen ja elintapojen täytyy olla hyvät

Laaja seurantatutkimus korostaa, että työolojen ja elintapojen jatkuvaa kohentamista elämänkaaren aikana. Tärkeintä on panostaa siihen, että työolot ja elintavat ovat jo nuorilla hyvät, myöhemmin kaikkea ei voi korjata.

Myös ikääntyvien työntekijöiden työolojen ja elintapojen seuraaminen on tietenkin edelleen tärkeätä.

Näihin tuloksiin päätyi Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitos laajassa Helsingin kaupungin työntekijöiden seurantatutkimuksessa. Siinä tarkasteltiin työolojen ja elintapojen sekä niiden muutoksen vaikutusta työkykyyn vuosina 2000–2012.

Työsuojelurahasto tuki tutkimusmäärärahalla hanketta, joka tuotti runsaasti tietoa työkyvyn heikkenemisen syytekijöistä ja niiden mekanismeista. Tiedot auttavat kehittämään tehokkaita toimenpiteitä ja kohdistamaan ne mahdollisemman tarkoituksenmukaisesti työkyvyttömyyttä ehkäistäessä. Tuloksia on raportoitu lukuisissa kansainvälisissä artikkeleissa.

Terveenä töissä, terveenä eläkkeelle

Työurien pidentämiseen on kasva paine, ja keskeisenä tehtävänä on työkyvyn alenemisen ehkäisy, sairauspoissaolojen vähentäminen ja ennenaikaisen eläköitymisen siirtyminen normaaliin eläkeikään saakka.

Tavoitteena on työssäoloajan pidentäminen ja vielä tärkeämpää: siirtyminen terveenä eläkkeelle.

Aineistona oli Helsinki Health Study, jonka perusaineistot koottiin vuosina 2000–2002. Perus- ja seuranta-aineistot on analysoitu monipuolisin ja nykyaikaisin tilastollisin menetelmin.

Lyhyemmällä työajalla yhteys mielenterveysoireilun riskiin

Keskeisiä osahankkeita olivat työolojen ja työolojen muutoksen yhteys työkykyyn. Julkisuudessa on paljon puhuttu työn ja työolojen muutoksesta.

Osatutkimuksen mukaan työn vaatimuksissa niin toimihenkilöiden kuin työntekijöiden ryhmässä ei havaittu muutoksia 12 vuoden tarkastelujaksona. Eri ryhmissä työn hallinta on kuitenkin vähentynyt samankaltaisesti iän myötä.               

Työajan lyhentyminen kasvatti keskimääräistä suhteellista riskiä itse raportoidulle mielenterveyden häiriölle verrattuna normaalityöajassa pysyneisiin. Tulos on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu pitkien työaikojen ja mielenterveyden häiriöiden välillä yhteys, mitä tässä osatutkimuksessa ei havaittu.

Fyysisten työolojen keveneminen vähensi sairauspoissaoloja, ja vastaavasti työolojen muutos raskaammaksi lisäsi poissaoloja. Myös psykososiaalisten työolojen heikkeneminen lisäsi poissaoloja, mutta myönteiset muutokset psykososiaalisissa työoloissa eivät yllättäen vähentäneet poissaoloja. Työolojen muuttuminen raskaammaksi näkyi myös toimintakyvyssä ja esimerkiksi mielenterveysoireilussa.

Havaintoja painosta ja liikkumattomuudesta

Hankkeessa tarkasteltiin myös elintapojen – muun muassa liikunta, uni, alkoholinkäyttö – ja niiden muutosten yhteyttä työkykyyn

Kiinnostava havainto oli esimerkiksi se, että ei vain painon lisääntyminen ja pysyvä lihavuus vaan myös painon väheneminen lisäsi poissaoloja. Tässä lienee takana sairauksista johtuva laihtuminen. Yhteys ei kuitenkaan täysin kadonnut, vaikka analyyseissa vakioitiin monia sairauksia.

Lisäksi tutkittiin liikkumattomuuden kustannuksia työantajalle. Hyvin aktiivisesti liikkuvilla oli selvästi vähemmän poissaoloja kuin vähemmän aktiiveilla.

Edelleen tutkittiin myös liikunnan, alkoholinkäytön muutoksen ja painon muutoksen yhteyttä sairauspoissaoloihin. Vaikka myönteiset muutokset kohentavat työkykyä, tärkeätä olisi säilyttää terveelliset elintavat läpi työelämän.

Innovatiivisia tutkimusryhmän mukaan olivat myös elintapojen yhteisvaikutuksia tarkastelevat raportit. Tutkimustulokset korostavat työolojen ja elintapojen jatkuvaa kohentamista elämänkaaren aikana.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

LoppuraporttiOssi Rahkonen. . Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. 10 sivua. Avaa

Hankkeen raportit:

Hellman S. Työaikojen muutoksen ja mielenterveyden häiriöiden yhteys. Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikka, pro gradu –tutkielma 2016.

Holstila A, Mänty M, Rahkonen O, Lahelma E, Lahti J. Changes in leisure-time physical activity and physical and mental health functioning: a follow-up study Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2016 Oct 7.

Kouvonen A, Mänty M, Lallukka T, Lahelma E, Rahkonen O. Changes in Psychosocial and Physical Working Conditions and Common Mental Disorders. Eur J Public Health 2016; 26, No 3: 458-463Lahti, J, Holstila, A, Mänty, M, Lahelma, E, Rahkonen, O. Changes in leisure time physical activity and subsequent disability retirement: A register-linked cohort study. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2016; 13, 99

Laine H, Saastamoinen P, Lahti J, Rahkonen O, Lahelma E. The associations between psychosocial working conditions and changes in common mental disorders: a follow-up study. BMC Public Health. 2014 Jun 11;14:588

Lallukka T, Haaramo P, Rahkonen O, Sivertsen B. Joint associations of sleep duration and insomnia symptoms with subsequent sickness absence: the Helsinki Health Study. Scand J Public Health. 2013 Jul;41(5):516-23

Mänty M, Kouvonen A, Lallukka T, Lahti J, Lahelma E, Rahkonen O. Pre-retirement physical working conditions and changes in physical health functioning during retirement transition process. Scand J Work Environ Health. 2016 Sep 1;42(5):405-12

Mänty, M, Lallukka, T, Lahti, J, Pietilainen, O, Laaksonen, M, Lahelma, E & Rahkonen, O. Physical and mental health functioning after all-cause and diagnosis-specific sickness absence: a register-linkage follow-up study among ageing employees. BMC Public Health 2017; 17, 114

Mänty M, Kouvonen A, Lallukka T, Lahti J, Lahelma J, Rahkonen O. Changes in working conditions and physical health functioning in midlife and ageing employees. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health September 3, 2015

Niskanen R. The Association between Changes in Psychosocial Working Conditions and Body Weight Change – A Follow-up Study among Midlife Employees. Helsingin yliopisto, ravitsemustiede, pro gradu –tutkielma, kesäkuu 2016

Raittila S. Työolojen muutokset 2000-luvulla eri ammattiasemissa Helsingin kaupungin naistyöntekijöiden keskuudessa. Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikka, pro gradu tutkielma 2016

Raittila S, Rahkonen O, Alho H, Lahelma E, Kouvonen A. Occupational class differences in trajectories of working conditions in women. International Journal of Environmental Research and Public Health July 14, 2017

Roos E, Laaksonen M, Rahkonen O, Lahelma E, Lallukka T. Weight change and sickness absence-a prospective study among middle-aged employees. Eur J Public Health. 2014 Jul 4

Saastamoinen P, Laaksonen M, Lahelma E, Lallukka T, Pietiläinen O, Rahkonen O. Changes in working conditions and subsequent sickness absence. Scand J Work Environ Health. 2014 Jan;40(1):82-8

Saastamoinen P, Leino-Arjas P, Rahkonen O, Lahelma E. Separate and combined associations of pain and emotional exhaustion with sickness absence. Pain 2015 Sep 5

Salonsalmi A, Rahkonen O, Lahelma E, Laaksonen M. Changes in alcohol drinking and subsequent sickness absence. Scand J Public Health. 2015 Mar 5

Taanila Mariella. Eroista eroon? Tutkimus Helsingin kaupungin työntekijöiden sosioekonomisista terveyseroista ansiotyöstä vanhuuseläkkeelle siirryttäessä. Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikka, pro gradu tutkielma 2014. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135284

Tolonen A, Rahkonen O, Lahti J. Leisure-time physical activity and cost of short-term sickness absences. Archives of Environmental and Occupational Health 2017 Mar 4;72(2):93-98