Työolot murroksessa – Ulkoistamisen, johtamistapojen ja palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin

Tiivistelmä

Tämä tutkimushanke tuottaa uutta laajapohjaista, analyyttistä tietoa yritysten toimintojen ulkoistamisen, yritysten sisäisten palkkarakenteiden muutosten ja työpaikkojen johtamistapojen vaikutuksesta työntekijöiden kokemaan työtyyty-
väisyyteen, työoloihin sekä työssäpysymisaikeisiin.

Hankkeen tutkimuskysymyksiä analysoidaan taloustieteen empiirisillä menetelmillä, jotka pohjautuvat kokonaisvaltaisten, edustavien sekä rekisteri- että haastattelupohjaisten tilastoaineistojen käyttöön. Hankkeen erityinen vahvuus on erilaisten työpaikka- ja työntekijätietoja sisältävien kattavien tilastoaineistojen innovatiivinen yhdistäminen.

Kustakin tutkimusosiosta kirjoitetaan kansainväliseen tutkimuskeskusteluun osallistuvat työpaperit. Tutkimusta esitellään seminaareissa ja tuloksista laaditaan yleistajuisia kirjoituksia. Laajemmalle suomalaiselle yleisölle tuotokset esitellään kevään 2012 Talous ja Yhteiskunta lehden 2. numerossa, jonka eritysteemaksi valitaan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Lehti julkaistaan hankkeen loppuseminaarissa toukokuussa 2012.

Hankkeen tuottamista tuloksista on hyötyä niin työelämän kehittäjille työpaikkatasolla, työmarkkinaosapuolille kuin poliittisille päätöksentekijöille pohdittaessa toimenpiteitä, joilla työhyvinvointia ja työelämän vetovoimaisuutta saadaan lisättyä jatkossa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Merja Kauhanen

Tiedote

Lähiesimies on työilon portinvartija

Palkansaajien tutkimuslaitoksella on tutkittu työolojen
viimeaikaisten muutosten vaikutusta työhyvinvointiin. Tutkijat
havaitsivat, että lähiesimiehen johtamistapa vaikuttaa suuresti
siihen, kuinka työntekijät kokevat työnsä. Myös työurien
pidentämisen näkökulmasta kannattaa siis satsata siihen, kuinka
lähiesimies johtaa. Työsuojelurahasto rahoitti tätä laajaa
tilastollista tutkimusta.

Tutkijat toivovat, että työpaikkojen kehittämistyössä
selvitettäisiin esimerkiksi haastatteluilla, miten tietämys muiden
palkkauksesta ja sen perusteista vaikuttaa työntekijöihin.

 

Työpaikan ilmapiiritutkimuksissa voisi painottaa sitä, miten
palkkausjärjestelmän läpinäkyvyys vaikuttaa yhteistyökykyyn.

Taustalla työurien pidentämisen tarve

 

Työurien pidentäminen on keskeisimpiä ja kiireellisimpiä työelämän
haasteita Suomessa, jonka väestö ikääntyy Euroopan unionin maista
nopeimmin. Talouden toimintaympäristön muutokset vaikuttavat
merkittävästi siihen, miten työurien yleiset pidentämistavoitteet
voidaan saavuttaa. Tekninen kehitys ja yritysten
kansainvälistyminen ovat nopeuttaneet muutostahtia työelämässä.

 

Vastauksena muutoksiin yritykset ovat enenevästi uudistaneet
tehtävärakenteitaan ja ulkoistaneet toimintojaan. Muuttuva
toimintaympäristö on myös heijastunut yritysten palkkarakenteisiin
ja johtamistapoihin. Näiden vaikutuksia työntekijöiden kokemaan
työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen – ja tätä kautta työelämässä
pysymiseen – on Suomessa tutkittu yllättävän vähän. Tämä hanke
vastasi tähän tarpeeseen.

Tutkijat käyttivät taloustieteen kokeellisia menetelmiä ja
hyödynsivät analyyseissään edustavia tilastoaineistoja, sekä
rekisteri- että haastattelupohjaisia.

 

Ulkoistaminen vie töitä, mutta koko kuva ei ole
lohduton

 

Hanke jakautui kolmeen tutkimusosioon, joissa selvitettiin
työelämän muutosten vaikutuksia työhyvinvointiin ja
työtyytyväisyyteen sekä toimipaikkojen tuottavuuteen.

Petri Böckerman ja
Mika Maliranta osoittavat, että yritysten
toimintojen ulkoistaminen kiihdyttää työtehtävien häviämistä.
Kuitenkaan ulkoistaminen ei vaikuta epäsuorasti lainkaan näin
rajusti. Böckerman on erikoistutkija Palkansaajien
tutkimuslaitoksessa ja Maliranta tutkimusjohtaja Elinkeinoelämän
Tutkimuslaitoksessa.

 

Lisäksi epäsuorat vaikutukset työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin
eivät ole yksioikoisen kielteisiä. Esimerkiksi ulkoistaminen
toisiin teollisuusmaihin parantaa selvästi suomalaisten
työntekijöiden mahdollisuuksia edetä urallaan.

Hyvä lähiesimies saa väen pysymään

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori
Merja Kauhanen tarkasteli johtamistapojen
vaikutusta työntekijöiden työtyytyväisyyteen, varhennettuihin
eläkeaikeisiin ja toimipaikan tuottavuuteen.

 

Tulosten mukaan lähiesimiehen johtaminen on voimavara, joka
vaikuttaa varsin merkittävästi työntekijöiden kokemaan
työtyytyväisyyteen. Tulos pätee, kun vakioidaan laaja joukko muita
työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Lähiesimiehen
johtamistapa vaikuttaa jopa tilastollisesti merkitsevästi yli
45-vuotiaiden eläköitymisaikeisiin.

 

Jos lähiesimiehen koettiin onnistuneen johtamisessa, kyseinen
toimipaikka pärjäsi tuottavuudella mitattuna. Tämä yhteys oli
kuitenkin tilastollisesti merkitsevä vain, kun tuottavuuden
mittarina käytettiin liikevaihtoa työntekijää kohti.



Palkkahajonta ei yleensä tunnu

 

Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija
Mari Kangasniemi selvitti, että palkkojen
toimipaikkakohtainen palkkahajonta ei yksiselitteisesti vaikuta
työntekijän hyvinvointiin.

 

Sen sijaan yhdistettynä tiettyihin palkkausjärjestelmiin
tyypillistä korkeampi palkkahajonta voi vaikuttaa työntekijöiden
kokemaan hyvinvointiin. Esimerkiksi ryhmätyötä edellyttävissä
työtehtävissä liiallinen palkkojen hajonta voi heikentää
työhyvinvointia. Kaikissa oloissa palkkahajonta ei silti
välttämättä heikennä työhyvinvointia.

Kangasniemi esittää, että jatkossa palkkarakenteiden muutoksesta
tutkittaisiin sitä, miten muutokset vaikuttavat eri olosuhteissa
työtyytyväisyyteen ja yhteistyökykyyn. Esimerkiksi
kyselytutkimuksin voisi selvittää ihmisten kokemusta palkkojen
läpinäkyvyydestä ja sitä, miten muiden palkat vaikuttavat
näkemyksiin omista palkoista.

Seminaari, artikkeleita, nettisivut ja muuta
tiedotusta

 

Hankkeessa tuotettu tieto on suoraan hyödynnettävissä, kun etsitään
keinoja työurien yleiseen pidentämiseen. Tutkijat lupaavat tulosten
hyödyttävän niin työelämän kehittäjiä työpaikoilla,
työmarkkinaosapuolia kuin poliittisia päätöksentekijöitä. Tietoa
tarvitaan, jotta työhyvinvointia ja työelämän vetovoimaisuutta
saadaan lisättyä.

Hankkeesta järjestettiin 28. toukokuuta 2012 päätösseminaari
Työolot murroksessa – Ulkoistamisen, johtamistapojen ja
palkkahajonnan vaikutus työhyvinvointiin. Seminaarissa julkaistiin
Talous- ja Yhteiskunta -lehden numero 2/2012, joka sisälsi tästä
hankkeesta yleistajuisia artikkeleita.

Projektin kolmesta tutkimusosiosta on julkaistu työpaperit
Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisusarjassa ja ulkoistamisosio
myös Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen sarjassa.

Hankkeen suomenkielistä kotisivua on päivitetty
aktiivisesti.

Hankkeesta on tehty ainakin kuusi julkaisua ja useita
esitelmiä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Böckerman, Petri ja Maliranta, Mika. 2012. Outsourcing, occupational restructuring, and employee well-being: is there a silver lining? Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita, No. 1271. 32 s. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita, No. 277. 31 s. http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopaperit/sel277.pdf

Böckerman, Petri ja Maliranta, Mika. 2012. Ulkoistamisen vaikutus työntekijöihin: Kirous ja siunaus? Talous & Yhteiskunta 2012/2 18-22. http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty22012.pdf

Kangasniemi, Mari. 2012. Job satisfaction and wage dispersion. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita, No. 278. 31 s. http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopaperit/sel278.pdf

Kangasniemi, Mari (2012), Palkkaerot ja työntekijän hyvinvointi- ratkaiseeko tasa-arvo vai kannustavuus? Talous & Yhteiskunta 2012/2 12-17. http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty22012.pdf

Kauhanen, Merja. 2012. The impact of the near superior’s management on job satisfaction, early retirement intensions, and establishment productivity. Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita No. 279. 37 s. http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/tyopaperit/sel279.pdf

Kauhanen, Merja. 2012. Johtamisen vaikutus työtyytyväisyyteen ja eläkeaikeisiin. Talous & Yhteiskunta 2012/2, 4-11. http://www.labour.fi/TjaYpdf/ty22012.pdf

Hankkeen suomenkielinen kotisivu www.labour.fi/tyohyvinvointi. http://www.labour.fi/tyohyvinvointi