Työolotutkimus 2013

Tiivistelmä

Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimus jatkaa vuosien 1977, 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008 tutkimussarjaa. Tutkimukset kartoittavat suoma-laispalkansaajien kokemuksia fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työ-ympäristöstään. Lisäksi ne sisältävät kysymyksiä mm. vastaajan työhistoriasta, työn ja perheen yhteensovittamisesta, tasa-arvon kokemuksista sekä eläköitymisajatuksista.

Työolotutkimus tuottaa tietoa työelämän tilasta työpoliittista päätöksentekoa ja työyhteisöjen kehittämistä varten. Se tarjoaa yleiseen keskusteluun tietoa siitä, miten suomalaiset kokevat työolonsa ja millainen muutos niissä on tapahtunut. Työolotutkimuksen palveluaineistoja luovutetaan Tilastokeskuksen ulkopuolelle tutkimus- ja koulutuskäyttöön. Myönnettyjen käyttölupien perusteella aineistoilla on noin 100 käyttäjää eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.

Vuoden 2013 tutkimuksen otos (noin 6 500 henkeä) poimitaan vuoden 2013 syys- ja lokakuun työvoimatutkimuksen yhteydessä. Haastattelut tehdään noin tunnin mittaisina käyntihaastatteluina 15–64-vuotiaille suomalaispalkansaajille syksyllä 2013. Tiedonkeruu toteutetaan pääosain ulkopuolisella rahoituksella. Koska tutkimuksen tietosisältö on pysynyt ytimeltään samana, on monista keskeisistä tekijöistä uuden tutkimuksen valmistuttua 36 vuoden aikasarja.

Tilastokeskus tekee aineistosta perusraportin, joka julkaistaan syksyllä 2014. Tämän jälkeen muut aineiston käyttäjät voivat julkaista aineistosta omia jul-kaisujaan.

Hankkeen vastuuhenkilö

Hanna Sutela

Tiedote

Työtietoa jo 36 vuodelta

Työolotutkimus 2013 on Tilastokeskukselta jo lajinsa seitsemäs.
Se jatkaa vuosien 1977, 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008
tutkimussarjaa. Nyt käytössä on 36 vuotta kattava aikasarja
suomalaisen työelämän ja työolojen muutoksesta.

 

Työolotutkimus tuottaa tietoa työelämän tilasta työpoliittista
päätöksentekoa ja työyhteisöjen kehittämistä varten. Tutkimus
tarjoaa yleiseen keskusteluun tietoa siitä, miten suomalaiset
kokevat työolonsa. Tutkimukset kartoittavat palkansaajien
kokemuksia fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta
työympäristöstä. Tutkimuksissa kysytään muun muassa vastaajan
työhistoriaa, työn ja perheen yhteensovittamista, tasa-arvon
kokemuksia ja eläköitymisajatuksia.

Vuoden 2013 työolotutkimuksella voidaan vastata esimerkiksi
siihen, miten työolot vaikuttavat työurien jatkamiseen tai mitä
näkökulmia pitäisi ottaa huomioon samapalkkaisuuskeskustelussa.

Vuoden 2013 tutkimusotos poimittiin syys- ja lokakuun
työvoimatutkimuksesta. Noin tunnin mittaiset haastattelut tehtiin
15–64-vuotiaille pääosin syys-joulukuussa 2013. Tutkimuksen
vastausprosentti pysyi korkeana eli 69 prosenttissa. Aineiston koko
– 4 876 vastaajaa – on riittävän suuri, jotta monien alaryhmien
työoloja voi analysoida luotettavasti.

 

Työsuojelurahasto on yksi Työolotutkimuksen 2013 rahoittajista.

 

Tyytyväisyys nousussa

 

Vuoden 2013 tutkimuksen tärkeitä teemoja olivat yhä tasa-arvo,
työsuhteiden epävarmuus, työssä kehittyminen, ikääntyvien työolot
sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen.

 

Yleisesti kehitys näyttää sikäli hyvältä, että ”tyytyväisyys
nykyiseen työhön yleensä” -väittämän kanssa samaa mieltä oli 25
prosenttia vuonna 2008 ja viittä vuotta myöhemmin 28 prosenttia.

 

Kiire väheni, vaikuttaminen myös

Kiire työssä näyttää keskimäärin helpottaneen, sillä kiire
haittasi erittäin tai melko paljon tuoreessa tutkimuksessa 28:aa
prosenttia vastanneista, mikä on pienin osuus sitten vuoden 1984.
Vuonna 2013 tosin sukupuolijako on selvä: Naisista 32 prosenttia
tunsi kiireen haittaavan vähintään melko paljon, miehistä 24
prosenttia.

 

Uusina painotuksina mitattiin aiempaa tarkemmin esimiestyötä
esimiesten näkökulmasta, työhön motivoitumista, mobiililaitteiden
käyttöä, syrjintää sekä työntekijöiden mahdollisuuksia kehittää
työjärjestelyjä.

 

Työntekijä ei saa ääntään aiempaa paremmin kuuluviin, sillä
esimerkiksi ”mukana suunnittelemassa työtä”-kysymykseen vastasi
2003 myöntävästi 30 prosenttia vastaajista, mutta 2013 enää 27
prosenttia.

Aineistoa tutkijoille ja kouluttajille

 

Aineistoa käytetään muun muassa työelämän laadun, erityyppisten
työsuhteiden, kuntoutustarpeen, eläkeaikeiden, työn ja perheen
yhteensovittamisen, sairauspoissaolojen tutkimiseen. Käyttölupia on
yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa satakunta.

Työolotutkimuksen palveluaineistoja luovutetaan tutkimuksen
lisäksi koulutuskäyttöön.

 

Tilastokeskus julkaisi perusraporttinsa 26. marraskuuta 2014.
Samalla se julkisti
internetsivuillaan tilastot suomeksi, ruotsiksi
ja englanniksi.

Tilastokeskuksen tutkijat kirjoittavat Työolotutkimuksen
aineistosta blogeja Tilastokeskuksen verkkosivuille ja ainakin pari
artikkelia syksyllä 2015 ilmestyvään Tieto & trendit -lehden
Työ-teemanumeroon. Syksyllä 2015 työolojen muutoksesta järjestetään
seminaari Tilastokeskuksessa.

 

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Hanna Sutela & Anna-Maija Lehto (2014). Työolojen muutokset 1977-2013. Helsinki, Tilastokeskus 2014. 290 sivua. ISSN 1796-0479 (Suomen virallinen tilasto) ISBN 978-952-244-515-5 (pdf), ISBN 978-952-244-479-0 (print) www.stat.fi/til/tyoolot/index.html. http://www.stat.fi/til/tyoolot/index.html Avaa