Työpaikkojen rakenteisiin ja sisäilma-altisteisiin liittyvä syöpäriski
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
210125
Hakija
Turun yliopisto
Toteuttaja
Turun yliopisto
Lisätietoja
Tuula Putus
tuula.putus@utu.fi
Toteutusaika
1.7.2021 - 30.9.2022
Työsuojelurahaston päätös
15.6.2021
100 000 euroa
Kokonaiskustannukset
134 820 euroa
Tulokset valmistuneet
23.11.2022
Tiivistelmä
Sisäilman haittoja on tutkittu jo vuosikymmenien ajan. Pääosin on tutkittu hengitystieoireita ja -sairauksia sekä reumasairauksia. Tutkimuskohteissamme on havaittu syöpäsairauksien ryväksiä, joita ei ole vielä tutkittu. TTL:n ja STUK:n aiemmissa tutkimuksissa on todettu syöpäriskiä lisääviä altisteita ja mm. Laakkosen väitöskirja osoitti alustavasti syöpäriskin olevan kohonnut erityisesti naisilla. Tutkimuksessamme asiaa selvitetään laajemmin ja negatiivisellakin tuloksella on suuri merkitys.
Hankkeen vastuuhenkilö
Tuula Putus
Tiedote
Työpaikkojen rakenteisiin ja sisäympäristöön liittyvä syöpäriski - alueellisten erojen tarkastelua
23.11.2022Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin syöpärekisterin, säteilyturvakeskuksen ja THLn tilastojen ja tutkimusten valossa syövän yleisyyttä erikseen miehillä ja naisilla sairaanhoitopiiritasolla ja koko valtakunnassa. Tutkimusmenetelmä on tilastomatemaattinen väestötutkimus, jossa otettiin huomioon rakennusten ikää koskevat tiedot, vesilaitosten mikrobit, radonkaasu ja väestön tupakointitiedot. Tulokset osoittavat alueellisia eroja syövän ilmaantuvuudessa eri sukupuolilla. Tutkimuksessa ei havaittu veden mikrobialtistukseen liittyvää syöpäriskin lisääntymistä, sen sijaan radonaltistumisella oli vaikutusta. Tutkimuksessa ei tarkasteltu eri ammattialoja tai tupakoinnin mahdollista synergismivaikutusta tiedonkeruun puutteiden ja tietosuojasäädösten takia.
Lähtökohdat
Idea hankkeen käynnistämiseen on saatu jo vuosia sitten syöpärekisterin professori Eero Pukkalalta, joka ihmetteli, miksei mahdollisesti syöpävaarallisten hometoksiinien syöpävaaroja ole tutkittu laajemmin. Totesimme tuolloin, että suurin puute on altistumistiedon saatavuudessa. Sitä mukaa kun altistumismittaustietoa kertyi radonista, PAH-yhdisteistä, asbestista ja homeista, tietosuojasäädökset muuttuivat (GDPR) estäen tarkat kuntatason analyysit. Hankkeeseen kohdistuu kansainvälinen kiinnostus.
Aineisto
Tutkimuksessa yhdistettiin syöpärekisterin syövän ilmaantuvuusluvut useiden vuosikymmenien ajalta tilastokeskuksen rakennusten ikää koskeviin taustatietoihin, STUK:ilta saatuihin mittaustietoihin raakavesilaitoksista ja julkisista rakennuksista sekä THL:n tutkimuksiin juomaveden home- ja sädesienipitoisuuksista sekä alueittaisista tupakointitiedoista eri väestötutkimuksissa. Eri syöpätyyppien ilmaantuvuusluvut laskettiin erikseen miehille ja naisille ja vakioitiin ikäryhmittäin ajan funktiona.
Menetelmät
Kyseessä oli julkisten tilastojen tutkimus pitkältä aikaväliltä. Työpaikkakohtaisia ja alueellisia altistumistietoja ei voitu käyttää eikä monimuuttujamallituksia tehdä, koska tietosuojasäädökset estivät tarkemmat analyysit. Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna havaittiin melko suuria alueellisia eroja. Syövän ilmaantuvuusluvut vakioitiin iän ja sukupuolen ryhmissä ja tuloksia tarkasteltiin ajan funktiona useiden vuosikymmenien ajalta trendien tarkastelemiseksi. Kyselyaineistoja ei käytetty.
Tulokset ja johtopäätökset
Pääasiallinen havaittu syöpäriski liittyi radonkaasuun. Havaitsimme alueellisia eroja sairaanhoitopiireittäisissä tarkasteluissa. Miesten ja naisten syövän riskiprofiilit olivat erilaiset. Juomaveden home- ja sädesienialtistumiseen ei liittynyt tilastollisesti merkitsevää syöpäriskin lisääntymistä. Tietosuojasäädökset rajoittivat analyysiä eikä esim. tupakoinnin vaikutusta syöpäriskiin voitu tarkastella. Toisaalta pahimmat pelot osoittautuivat aiheettomiksi tämän tutkimuksen tulosten valossa.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Monista rajoituksista huolimatta tutkimuksella on uutuusarvoa, sillä sitten Aarne Laakkosen väitöstutkimuksen Suomessa ei ole tehty työperäisten altisteiden syöpäriskin analyysejä. Jo vuonna 2006 julkaistujen juomaveden homeiden ja sädesienten pitoisuuksien terveysriskiä ei ole analysoitu aikaisemmin. PAH-yhdisteiden, rakenteiden asbestin, radonkaasun ja kreosootin vaikutusanalyyseja ei ole tehty. TTL:n, STUK:in ja THL:n tuloksia tulisi yhdistää ja soveltaa ammattialoittain ja vähentää riskejä.
Aineisto
Kishor Hadkhale*, Janne Atosuo and Tuula Putus. Groundwater radon exposure and risk of lung cancer: a population-based study in Finland. Fronties in Oncology.
DOI 10.3389/fonc.2022.935687 Avaa
Hadkhale K, Atosuo J, Putus T, Työpaikkojen rakenteisiin ja sisäilma-altisteisiin liittyvä syöpäriski, Occupational and environmental exposures and risk of cancers in Finland. Loppuraportti. 2022. Turun yliopisto, Kliininen laitos, työterveyshuollon oppiaine.
ISBN 978-951-29-9047-4 Avaa