Työpaikkojen sisäilmaongelmien terveystaloudelliset näkökulmat

Tiivistelmä

SataKunta-hanke on interventiohanke, jossa tutkimuksen keinoin toteutetaan Terveet tilat 2028 -toimintaohjelman tavoitteita ja tuotetaan tietoa päättäjille sekä kunnissa, maakunnissa, aluehallintovirastoissa että valtakunnallisesti. Kyseessä on ensimmäinen pitkäaikaisseuranta Suomessa sisäilmatutkimuksen saralla.

Altistumismittarina käytetään jo tehtyjä rakenneteknisiä raportteja, mittauksia ja terveystarkastajien riskinarviointiraportteja. Korjausrakentamisen kustannuksista saadaan tietoa osallistuvista kunnista ja julkisista lähteistä. Terveysdata kerätään oirekyselyjen avulla, kenttäklinikan keuhkofunktiomittausten avulla ja verinäytteistä. Kyselytiedostoja on jo kerätty yli 20 000 henkilöstä ja näiden henkilöiden terveydentilaa seurataan SataKunta-hankkeeseen osallistuvien kuntien henkilöstöstä sekä KELAn tietolähteistä että muista Big Data-lähteistä.

Terveydentilaa seurataan kunnissa ennen korjauksia ja niiden jälkeen, mitataan myös muutoksia keuhkofunktioissa ennen väistötiloihin siirtymistä ja seuranta-ajan jälkeen. Otettavista seerumi- ja verinäytteistä mitataan mikrobivasta-aineita ja muita immunologisia parametrejä. Julkaisuissa analysoidaan altisteiden ja oireiden sekä sairauksien välisiä yhteyksiä sekä nykyään tiedossa olevien että uusien riskitekijöiden suhteen ottaen myös huomioon psykososiaaliset riskitekijät ja koettu stressi. Terveystaloudellisen analyysin ja pitkäaikaisen seurannan avulla saadaan selville parhaat korjausmenetelmät ja muut ratkaisut.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Putus

Tiedote

Mikä maksaa? - Työpaikkojen sisäilmaongelmien terveystaloudelliset näkökulmat

Tiivistelmä

Turun yliopiston TROSSI-yksikön terveystaloudellisessa tutkimuksessa analysoitiin sisäilmaongelmien terveysvaikutusten ja kuntien omistamien rakennusten korjausten kustannuksia. Tutkimusaineistona olivat kaikki käytettävssä olevat julkiset tilastot ja tiedostot kunta-alan korjausrakentamisen ja terveyspalvelujen käytöstä ja kustannuksista pois luettuna mielenterveys. Tutkimus on laajuudessaan ja perusteellisuudessaan ainutlaatuinen ja aineisto käsittää vuodet 2006-2019. Lisänä käytettiin SataKunta-hankkeen yhteistyökuntien rakennuskohtaisia tietoja.
Laskentakaavojen ja -mallin avulla voidaan vastaava kustannus-vaikutusanalyysi tehdä kuntatasolla ja aluetasolla missä tahansa Suomessa. Myös yksityinen sektori voi soveltaa laskentatapaa.

Lähtökohdat

Hankkeen taustana on 30 vuoden sisäilmatutkimus terveyshaitoista, erityyppisistä vaurioista ja korjaustavoista. Havaintojemme mukaan nykyään on käytössä korjausrakentamisen menetelmiä, jotka poikkeavat virallisista ohjeista ja siksi lopputulos ei aina ole käyttäjän kannalta hyvä. Nyt toteutetussa terveystalouden laskentamallissa ohjataan oikea-aikaiseen ja ennakoivaan korjausrakentamiseen varojen käytön optimoimiseksi ja terveyshaittojen minimoimiseksi. Terveystaloudellista ajattelua tarvitaan.

Aineisto

Tutkimusaineistona ovat julkiset tiedostot ja rekisterit sekä useita SataKunta-hankkeen osallistujakuntia eri puolelta Suomea. Olemme tarkastelleet erikseen päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset työntekijöiden ja asiakkaan näkökulmasta. Työntekijöiden terveysriskin lisäksi on tarkasteltu myös päiväkotilapsiin, oppilaisiin ja laitoksissa hoidettaviin kansalaisiin kohdistuvaa riskiä ja terveydellistä haittaa. Terveyshaitan kustannukset on suhteutettu kiinteistönpidon ja korjauksen kustannuksiin.

Menetelmät

Tulokset perustuvat terveystaloudelliseen laskentaan ja mallinnukseen, jota voidaan soveltaa kunta-, alue- tai valtakunnan tasolle. Lisäksi on raportoitu käytännön esimerkkejä todellisista sisäilmakorjauskohteista. SataKuntahankkeessa on kerätty terveystietoja lähes sadasta Suomen kunnasta ja kaupungista. Osassa niistä on käytettävissä terveysseurantaa ennen korjauksia ja niiden jälkeen. Tutkimuksen kliinisessä osassa on seurattu oireiden lisäksi myös keuhkojen toimintakokeita ja inflammaatiota.

Tulokset ja johtopäätökset

Suorat terveyshaittakustannukset aiheutuvat pääosin erikoissairaanhoidon kuluista. Nuorten ja työikäisten terveyshaittakustannukset kasvavat. Vanhusten osalta kustannusten trendi on laskeva, mutta yksityissektori ei ole mukana laskelmissa. Terveystaloudellinen analyysi osoittaa, että ennakoiva, ajoissa toteutettava kiinteistön huolto ja kunnossapito olisi sekä taloudellisesti järkevää että säästäisi käyttäjät turhilta terveyshaitoilta. Korjausten takaisinmaksuaika on 3-20 v. kohteesta riippuen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Maassamme on tehty arvioita sisäilman terveystaloudellisista vaikutuksista todella harvoin, harvemmin kuin kerran vuosikymmenessä. Tutkimuksemme on tähän asti laajin ja perusteellisin tarkastelu aihepiiristä. Tuloksena on laskentamalli ja -kaava, jota voidaan soveltaa yksityissektorin ja valtion työpaikoilla paikallistasolta aina valtakunnan tasolle saakka. Korjaamalla rakennukset ennen vakavien terveyshaittojen syntymistä voidaan tulevaisuudessa säästää vuosittain satoja miljoonia euroja.

Aineisto

Holmijoki Olavi. Sisäilman vaikutukset kuntien taloudessa. Työpaikkojen sisäilmaongelmien terveystaloudelliset
näkökulmat -projektin (#190197). Loppuraportti. Espoo 2021. Avaa