Työperäinen altistuminen bisfenoliyhdisteille rakennusalalla

Tiivistelmä

Posteriesityksen aiheena on rakennusalan epoksityöntekijöiden altistuminen bisfenoliyhdisteille (BPA, BADGE, BPF, BFDGE). Tutkimuksessa mitattiin bisfenoliyhdisteitä tai niiden aineenvaihduntatuotteita virtsanäytteistä. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa – eikä kovinkaan paljon muuallakaan maailmassa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Simo Porras

Tiedote

Työperäinen altistuminen bisfenoliyhdisteille rakennusalalla

Tiivistelmä

Kongessissa esiteltiin tutkimustuloksia suomalaisten lattiapinnoitusta ja viemäriputkien sukitusta tehneiden rakennusmiesten altistumisesta epoksituotteissa oleville bisfenoliyhdisteille. Rakennusmiehet altistuivat selvästi enemmän bisfenoli A diglysidyylieettirille (BADGE) ja bisfenoli F diglysidyylieetterille (BFDGE), sillä näiden kemikaalien aineenvaihduntatuotteiden pitoisuudet virtsassa olivat selvästi korkeampia kuin työssään altistumattoman vertailuryhmän tulokset. Mittaustulokset ovat kuitenkin tasolla, josta ei nykytiedon mukaan seuraa mitään terveydellistä haittaa. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta ihon herkistymiseen, ja siksi altistumisen ehkäisyyn on edelleen kiinnitettävä huomiota.

Tausta

Tilaisuuteen osallistumisen tarkoitus oli esitellä lattiapinnoitusta ja viemäriputkien sukitusta tekevien rakennusmiesten virtsan bisfenoliyhdisteiden mittaustuloksia. Kaikki työntekijät käyttivät BADGE)- ja BFDGE-pohjaisia epoksituotteita. Rakennusmiesten altistumista bisfenoliyhdisteille on tutkittu varsin vähän.

Aineisto

Bisfenoliyhdisteitä ja niiden aineenvaihduntatuotteita (metaboliitteja) mitattiin työntekijöiden virtsanäytteistä viitenä eri ajankohtana. Tuloksia verrattiin työssään näille kemikaaleille altistumattoman vertailuryhmän mittaustuloksiin. Mittaukset tehtiin LC-MS/MS-laitteistolla. Kaikki virtsan mittaustulokset normalisoitiin virtsan suhteelliseen tiheyteen 1,021.

Tulokset ja johtopäätökset

Muutamien BADGE- ja BFDGE-metaboliittien pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin vastaavat työssään altistumattoman väestön pitoisuudet. Tämä viittaa työperäiseen altistumiseen näille kemikaaleille. Työntekijöiden bisfenoli A:lle (BPA) ja bisfenoli F:lle (BPF) altistuminen oli samalla tasolla kuin vertailuryhmän tulokset. Nykyään käytettävissä olevan systeemisen myrkyllisyystiedon mukaan tässä tutkimuksessa havaitut altistumisen tasot ovat kuitenkin alhaisia.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Näin ollen sen tulosten esittely ja tuloksista keskustelu kansainvälisten kollegoiden kanssa oli erinomainen tilaisuus esitellä suomalaisen työelämän tutkimusta rakennusalalla. Työperäisen kemikaalialtistumisen tutkimukseen liittyen kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö ovat nykyään välttämätöntä. Kansainvälinen yhteistyö auttaa myös suomalaisen työelämän tutkimusta.

Aineisto

Konferenssiesitys Avaa