Työperäinen altistuminen eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille Suomessa

Tiivistelmä

Tutkimushankkeessa selvitetään työntekijöiden altistumista eräille hormonitoimintaa häiritseville ftalaateille ja fenoleille. Tutkittavat kemikaalit ovat di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti (DEHP), bentsyylibutyyliftalaatti (BBP), dibutyyliftalaatti (DBP), di-isodekyyliftalaattia (DIDP) ja di-isononyyliftalaatti (DINP) sekä nonyylifenoli ja resorsinoli.

Hormonitoimintaan vaikuttavien kemikaalien lukuisat epäillyt terveysvaikutukset ovat aiheuttaneet viime aikoina huolta maailmanlaajuisesti. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että näitä kemikaaleja löytyy taustapitoisuuksia lähes kaikkien elimistöstä. Työperäisestä altistumisesta on kuitenkin hyvin vähän tietoa niin maailmalla kuin Suomessa.

Tässä hankkeessa työntekijöiden kehon kokonaisaltistumista ftalaateille ja fenoleille mitataan biomonitoroinnin avulla ja hengitystiealtistumista työhygieenisin menetelmin.

Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ftalaatti-, nonyylifenoli- ja resorsinoli-altistumisen kannalta riskialtteimmat työtehtävät ja kuvata tarvittavat toimenpiteet altistumisen vähentämiseksi turvalliselle tasolle. Lisäksi tavoitteena on luoda ohjeet, tavoitetasot/biomonitoroinnin viitearvot ja niiden tulkintaohjeistus sekä toimenpidesuositukset työterveyshuolloille altistumisen seurantaan ja hallintaan. Tuloksia voidaan hyödyntää myös tulevaisuuden päätöksenteossa koskien hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja (STM, TUKES, EU). Tulokset ovat käytettävissä vuonna 2016.

Hankkeen vastuuhenkilö

Simo Porras

Tiedote

Ftalaateille altistuminen on nykyisin pientä

Työperäinen altistuminen ftalaateille on tutkimuksen mukaan vähäistä ja pitoisuudet matalia. Kyseisillä altistumistasoilla ei ole nykytiedon valossa odotettavissa terveydellisiä haittoja terveille aikuisille työntekijöille.

Niille voi kuitenkin edelleen altistua esimerkiksi remontoinnin ja kierrätyksen yhteydessä. Tutkimuksessa yksi rakennusliikkeen työntekijä altistui hieman työperäisesti DEHP:lle.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ftalaateista DBP, BBP ja DEHP ovat pitkälti jo poistuneet käytöstä Suomessa. Ne ovat nykyään luvanvaraisia EU:ssa REACH-lainsäädännön puitteissa.

Pienimuotoista työperäistä altistumista DINP:lle havaittiin pinnoitettujen kankaiden valmistuksessa. DPHP:lle työperäisesti altistuneita oli sekä kaapelin valmistajan että muovituotteiden valmistajan työntekijöiden joukossa.

Samaa luokkaa kuin muualla maailmassa

Muiden työntekijöiden mittaustulokset olivat samaa luokkaa työssään altistumattoman vertailuväestön tulosten kanssa. Vertailuväestön näytteistä yli 90 prosentilla löytyi mitattavia määriä DBP:n, BBP:n, DEHP:n ja DINP:n aineenvaihduntatuotteita.

DIDP:n aineenvaihduntatuotetta löytyi vain noin kahdeksalla prosentilla näytteistä ja DPHP:n ei yhdestäkään näytteestä.

DBP:n ja BBP:n kohdalla vertailuväestön altistuminen oli hieman korkeampaa kuin maailmalla on raportoitu, mutta muuten vertailuväestön ftalaattitulokset olivat samaa suuruusluokkaa kansainvälisissä tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa.

Resorsinolille altistuvia rengastehtaalla

Työperäisesti resorsinolille altistuneita oli vain rengasvalmistajan työntekijöiden joukossa – liimahartsin ja liimapuun valmistajien työntekijät eivät altistuneet vertailuväestöä enemmän resorsinolille. Vertailuväestön tulosten perusteella naisten virtsan resorsinolipitoisuudet olivat selvästi miesten tuloksia korkeammat.

Miespuolisen vertailuväestön tuloksiin verrattaessa kolmen rengasvalmistajan miestyöntekijän mittaustulokset viittasivat pienimuotoiseen työperäiseen altistumiseen. Pitoisuudet olivat kuitenkin resorsinolille annettuja terveysperusteisia raja-arvoja vastaavien biomonitorointitasojen alapuolella.

Näillä pitoisuustasoilla työntekijöille ei siis ole odotettavissa terveydellisiä haittoja.

Nonyylifenoleja löytyi purkutyön tekijöiltä

Hankkeeseen ei saatu mukaan työpaikkoja, joissa olisi varsinaisesti käytetty nonyylifenoleja. Nonyylifenoleja mitattiin kuitenkin purkutyötä tehneiden rakennusmiesten virtsanäytteistä. Mittaustulosten perusteella yksi rakennusmies oli altistunut työperäisesti 4-n-nonyylifenolille.

Teknisen nonyylifenolin osalta rakennusmiesten tulokset olivat samaa luokkaa kuin ympäristöperäisessä tausta-altistumisessa on mahdollista altistua. Nonyylifenolin terveysriskeistä ihmisille matalilla annostasoilla on puutteellisesti tietoa, eikä sille ole tiedon rajallisuuden takia asetettu terveysperusteisia raja-arvoja.

Kaikkien työpaikkojen kohdalla ftalaattien ja resorsinolin ilmapitoisuudet olivat matalia. Tässä hankkeessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työperäisen altistumisen arvioinnin ohella myös kemikaaliturvallisuuteen liittyvässä viranomaistyössä esimerkiksi kun asetetaan uusia raja-arvoja tai harkitaan mahdollisia kieltoja ja rajoituksia kyseisten kemikaalien käytölle.

Työsuojelurahasto on tukenut Työterveyslaitoksen hanketta. Hanketutkimuksen vastuuhenkilönä toimi erikoistutkija Simo Porras.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Simo Porras, Minna Hartonen, Katriina Ylinen, Kyösti Louhelainen, Jarkko Tornaeus, Tapani Tuomi ja Tiina Santonen. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2016. ISBN 978-952-261-707-1 (nid.) ISBN 978-952-261-706-4 (pdf) Avaa

Simo Porras, Minna Hartonen, Katriina Ylinen, Jarkko Tornaeus, Tapani Tuomi, Tiina Santonen
Environmental and occupational exposure to resorcinol in Finland
Toxicology Letters 298 (2018) 125–133.
DOI: https://doi.org/10.1016/j.toxlet.2018.03.027

Simo Porras, Jani Koponen, Minna Hartonen, Hannu Kiviranta, Tiina Santonen
Non-occupational exposure to phthalates in Finland
Toxicology Letters 332 (2020) 107–117.
DOI: https://doi.org/10.1016/j.toxlet.2020.06.021

Simo Porras, Minna Hartonen, Jani Koponen, Katriina Ylinen, Kyösti Louhelainen, Jarkko Tornaeus, Hannu Kiviranta, Tiina Santonen
Occupational exposure of plastics workers to diisononyl phthalate (DiNP) and di(2-propylheptyl) phthalate (DPHP) in Finland
International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (2020) 2035.
DOI: https://doi.org/10.3390/ijerph17062035