Työperäinen altistuminen ja virtsarakkosyövän, nenän sivuonteloiden ja nielun syöpien riski. 45 vuotta pitkittäistutkimuksia Pohjoismaissa ja USAssa.

Tiivistelmä

Työperäinen altistuminen on tunnistettu tupakoinnin jälkeen seuraavaksi tärkeimmäksi virtsarakon- sekä nenän sivuonteloiden ja nielun syöpien riskitekijäksi. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään sekä Pohjoismaista että Yhdysvaltalaista aineistoa tuotetaan epidemiologisia todisteita karsinogeenisille yhdisteille altistumisen yhteydestä virtsarakon sekä nenän sivuonteloiden ja kurkun syöpien riskiin. Uusi tupakoinnilla vakioitu malli arvioi eri ammatteihin liittyvän todellisen syöpäriskin.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kishor Hadkhale

Tiedote

Työperäinen karsinogeeninen altistuminen ja sinonasaalisen ja virtsarakon syövän riski

Tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa syöpää aiheuttavat altistukset työpaikalla ja syöpäriski. Näiden pitkän aikavälin pohjoismaisten seurantatietojen avulla se pystyi tunnistamaan erittäin harvinaisten syöpien, kuten nenäsyövän, ammatillisen riskin. Lisäksi tupakoinnin uskottiin olevan hämmentävä muuttuja työpaikoilla. Siksi käytimme sinonasaalisyövän tapauskontrollimenetelmää. Vastaavasti kohorttilähestymistapaa käytettiin tupakoinnin hämmentävän roolin havaitsemiseen ja työpaikan syövän todelliseen tunnistamiseen. Tätä varten käytimme tietoja virtsarakon syövästä.
Tutkimustulokset suosittelevat tällaisten karsinogeenien vähentämistä tai mahdollista poistamista työpaikalla. Riski vaihtelee ammattiryhmittäin.

Lähtökohdat

Tupakoinnin työpaikalla uskotaan olevan vahva riskitekijä työhön liittyvissä syöpätutkimuksissa. käytimme erilaista sopeutumismallia todellisen ammatti- ja syöpäriskin havainnointiin.
Vastaavasti puupölylle ja styreenille altistumisen todettiin lisäävän sinonasaalisen syövän riskiä. Styreeni vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.

Aineisto

Tämä on väestöpohjainen tapauskontrollitutkimus pohjoismaisesta työikäisestä väestöstä. Aineisto on saatu Nordic Occupational Cancer Study (NOCCA) -projektista. Ammatti on tunnistettu yhdessä tai useammassa väestönlaskennassa vuodesta 1960 lähtien. Syöpätapaukset saatiin jokaisesta pohjoismaisesta syöpärekisteristä. Esimerkiksi Suomen Syöpärekisteri raportoi syöpätapauksista Suomessa. Riskien arvioinnissa käytettiin työperäistä altistusmatriisia (JEM).

Menetelmät

Tutkimus perustui kohortti- ja sisäkkäiseen tapauskontrollitutkimukseen. Kohorttitutkimuksessa SIR:ää käytettiin arvioimaan nenäsyövän ammatillista riskiä. Myöhemmin sitä säädettiin tupakointikertoimella. Sisäkkäisten tapausten hallitsemiseksi Hazzard-suhdetta (HR) käytettiin ehdolliseen logistiseen regressioon yksimuuttujaisissa monimuuttujamalleissa.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimustulokset osoittavat vahvaa näyttöä yhteydestä puupölyaltistuksen ja sinonasaalisen syövän välillä. Se viittaa myös merkityksettömään lisääntyneeseen styreenin ja muiden työhön liittyvien altistumisen riskiin.
Lisäksi tupakoinnin todettiin olevan vahvin syövän riskitekijä monissa ammateissa. Työpaikoilla tutkimuksessa kuitenkin havaitaan tupakoinnin lisäksi muita työperäisiä altistuksia, joilla on merkittävä rooli syöpäriskissä.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulokset osoittavat, että puupölyaltistus on erittäin korkea ja styreenin havaittiin lisäävän hieman sinonasaalisen syövän riskiä.
Samoin työpaikan syöpää aiheuttavat aineet, kuten PAH, aromaattiset amiinit ja bentsidiini, ovat korkean riskin työperäisiä syöpää aiheuttavia aineita tietyissä ammateissa.
Styreeni- ja ammatillisten tutkimusten lisätutkimus on erittäin suositeltavaa. Tämän perusteella aiomme jatkaa opiskelua yhteistyössä suomalaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa