Työpsykologian ja johtamisen 60-juhlaseminaari ja -julkaisu

Hanketiedot

Hankenumero
110115

Hakija
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tuotantotalouden laitos Työpsykologia ja johtaminen

Toteuttaja
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tuotantotalouden laitos Työpsykologia ja johtaminen

Lisätietoja
Matti Vartiainen
matti.vartiainen@aalto.fi

Toteutusaika
1.2.2010 - 1.8.2010

Työsuojelurahaston päätös
16.3.2010
6 000 euroa

Kokonaiskustannukset
10 800 euroa

Tulokset valmistuneet
1.8.2010

Tiivistelmä

Työelämän toimintakäytännöt voivat perustua tutkimusevidenssiin. Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole. Evidenssin löytäminen on myös vaikeaa turbulenteissa olosuhteissa.Tässä kirjassa kuvataan paitsi tätä haastetta myös suomalaisen työelämätutkimuksen kehityskulkua ajallisena kehyksenään viimeiset kuusikymmentä vuotta.

Dosentti Tuomo Alasoini kuvaa kirjoituksessaan työelämäntutkimuksen kehityksen Suomessa nelivaiheisena ja luonnehtii keskeisten insitutionaalisten toimijoiden roolia eri aikakausina.

Professori Yrjö Engeström käsittelee suomalaisen työelämätutkimuksen tilaa. Hänen mukaansa suomalaisten työelämän tutkijoiden panos kansainvälisessä keskustelussa ei ole ollut toistaiseksi kovin näkyvä. Suomesta ei hänen mukaansa ole juurikaan tullut rohkeita uusia teoreettisia avauksia kansainväliseen keskusteluun. Hän pohtii syitä tähän.

Tutkimusprofessori Leena Norros nostaa esiin työpsykologian ja johtamisen kannalta keskeisen ihmisen, työn ja teknologian toisiinsa kietoutumisen. Norroksen mukaan näitä tekijöitä on hyvä tutkia suhteessa toisiinsa. Tämän vuoksi työpsykologian tulisi omaksua systeeminen tarkastelutapa, varsinkin jos halutaan työpsykologian kehittyvän suunnittelutieteenä, eikä ensisijaisesti ilmiöiden havainnoijana ja analysoijana.

Professori Risto Tainio puolestaan kysyy suomalaisen johtamisen perään. Suomalaisen johtamisen kansanluonnetta hän hakee lähinnä kahdelta suunnalta; olosuhteista ja ympäristöstä, joissa johtaminen tapahtuu sekä johtajista, jotka johtamistyötä tekevät.

Kirjan viimeisessä luvussa professori Matti Vartiainen kuvailee Työpsykologian ja johtamisen yksikön kehityksen sen varhaisvaiheista nykypäivään. Kuvaus sijoitetaan viime aikoina esitettyihin työelämän tutkimustraditioiden ja johtamisoppien vaihemalleihin. Kantavana ajatuksena on myös pohtia mahdollisuutta ylittää tutkimuksen avulla saadun evidenssin ja sen käytön välinen kuilu.

Tämä kirja julkaistaan työpsykologian ja johtamisen opetuksen ja tutkimuksen 60-vuotismerkkipäivän kunniaksi Aalto-yliopistossa ja Tuotantotalouden laitoksella.

Hankkeen vastuuhenkilö

Matti Vartiainen

Tiedote

Tutkimustiedon ja työelämän käytäntöjen välillä on kuilu

1.8.2010

Työelämän toimintakäytännöt eivät aina perustu tutkimustietoon.
Jo pelkästään tiedon löytäminen on vaikeaa nopeasti muuttuvissa
oloissa. Työpsykologian ja johtamisen 60-vuotisjuhlaseminaarin
julkaisu Paradigmoista evidenssipohjaisiin käytäntöihin kuvaa tätä
haastetta ja suomalaisen työelämätutkimuksen kehitystä viimeisten
kuudenkymmenen vuoden ajalta.

Kirja tehtiin 27.5.2010 pidetyn juhlaseminaarin esitelmien
pohjalta Työsuojelurahaston tiedotus- ja koulutusmäärärahan turvin
turvin ja se julkaistiin työpsykologian ja johtamisen opetuksen ja
tutkimuksen 60-vuotismerkkipäivän kunniaksi Aalto-yliopistossa ja
Tuotantotalouden laitoksella. 

 

Dosentti
Tuomo Alasoini kuvaa kirjoituksessaan
työelämätutkimuksen kehityksen Suomessa nelivaiheisena ja
luonnehtii keskeisten institutionaalisten toimijoiden roolia eri
aikakausina.

Professori
Yrjö Engeström jatkaa käsittelemällä suomalaisen
työelämätutkimuksen tilaa. Hänen mukaansa suomalaiset työelämän
tutkijat eivät ole näkyvästi osallistuneet kansainväliseen
keskusteluun. Hän pohtii, miksi Suomesta ei ole tullut rohkeita
uusia teoreettisia keskustelunavauksia.

Tutkimusprofessori
Leena Norros nostaa esiin työpsykologian ja
johtamisen kannalta keskeisen ihmisen, työn ja teknologian
toisiinsa kietoutumisen. Norroksen mukaan näitä tekijöitä on hyvä
tutkia suhteessa toisiinsa. Työpsykologian tulisi omaksua
systeeminen tarkastelutapa, varsinkin jos halutaan työpsykologian
kehittyvän suunnittelutieteenä eikä ensisijaisesti ilmiöiden
havainnoijana ja analysoijana.

Professori
Risto Tainio puolestaan kysyy suomalaisen
johtamisen perään. Suomalaisen johtamisen kansanluonnetta hän hakee
lähinnä kahdelta suunnalta: olosuhteista ja ympäristöstä, joissa
johtaminen tapahtuu sekä johtajista, jotka johtamistyötä
tekevät.                                   

 

Kirjan viimeisessä luvussa professori
Matti Vartiainen kuvailee Työpsykologian ja
johtamisen yksikön kehityksen sen varhaisvaiheista nykypäivään.
Kuvaus sijoitetaan viime aikoina esitettyihin työelämän
tutkimustraditioiden ja johtamisoppien vaihemalleihin. Kantavana
ajatuksena on myös pohtia, mitä yksikkö on tehnyt ylittääkseen
tutkimuksen avulla saadun evidenssin ja sen organisaatioissa
tapahtuvan käytön välisen kuilun.

Tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa

 

Työpsykologian ja johtamisen opetus ja tutkimus
käynnistyivät Teknillisessä korkeakoulussa kuusikymmentäkaksi
vuotta sitten, kun 27.1.1950 perustettiin työpsykologian ja
työnjohto-opin professorin virka. 

 

Professuurin ensimmäinen hoitaja
Ohto Oksala aloitti virassaan vuonna 1951.
Professuuri perustettiin varmistamaan, että inhimilliset tekijät
otetaan huomioon johtamisessa ja töiden järjestelyissä jo
opiskeluaikana tekniikan opiskelijoiden keskuudessa.

 

Työpsykologian ja johtamisen yksiköstä on kasvanut
työelämätutkimuksen merkittävä toimija Suomessa. Se on myös yksi
suurimmista työ- ja organisaatiopsykologian yksiköistä Euroopassa.

 

Toimintaa kuvaavat läheiset suhteet yrityksiin ja muihin
organisaatioihin kaikilla työelämän sektoreilla. Yksikön tutkimus
on vaikuttanut merkittävästi esimerkiksi tiimityöhön perustuvien
organisaatioiden ja palkitsemisjärjestelmien kehittämiseen
Suomessa.

 

Teollisesta ympäristöstä alkunsa saanut johtamisen tutkimus ja
opetus on vuosien mittaan koulinut tuhannet diplomi-insinöörit
johtamisen perusteisiin. Tätä vaikutusta ovat vahvistaneet
yksiköstä valmistuneet 70 väitöskirjaa, kymmenet lisensiaatintyöt
ja sadat diplomityöt.

 

Yksikkö on toteuttanut vuosien mittaan useita satoja tutkimus- ja
kehittämishankkeita, joiden tuloksia on käytetty paitsi
organisaatioiden itsensä myös opetuksen tutkimuspohjaiseen
kehittämiseen.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineisto

Vartiainen, M. (toim.) (2011) Paradigmoista evidenssipohjaisiin käytäntöihin. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA 18/2011. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA 18/2011. Helsinki. ISBN 978-952-60-4261-9 (pdf) ISBN 978-952-60-4260-2ISSN-L 1799-487X ISSN 1799-4888 (pdf) ISSN 1799-487X http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526042619.pdf

Julkaisun tilaukset: Tuotantotalouden laitos, http://tuta.tkk.fi/fi/kirjasto/palvelut/julkaisujen_myynti Avaa