Työryhmien etäpalaverien kuormittavuuden vähentäminen ja hyödyllisyyden lisääminen fysiologisten mittareiden avulla
Tutkimus
Hanketiedot
Hankenumero
200337
Hakija
Jyväskylän yliopisto
Toteuttaja
Jyväskylän yliopisto
Lisätietoja
Virpi-Liisa Kykyri
virpi-liisa.kykyri@jyu.fi
Toteutusaika
4.1.2021 - 30.9.2023
Työsuojelurahaston päätös
1.12.2020
70 000 euroa
Kokonaiskustannukset
121 601 euroa
Tulokset valmistuneet
18.10.2023
Tiivistelmä
Tunnistetaan työskentelylle optimaalinen fysiologisen virittymisen tila ja miten sen syntymistä voidaan tukea työpaikan etäpalavereissa tunteita herättävissä aiheissa. Pilotoidaan videopohjaista fysiologisen ja emotionaalisen tilan mittausta, jonka pohjalta voidaan kehittää reaaliaikaista biopalautetta osallistujille antava sovellus. Tiedon avulla voidaan parantaa etäpalaverien ja -ohjausten hyödyllisyyttä ja vähentää niiden kuormittavuutta, mikä tarve on etätyön yleistyttyä tullut esiin.
Oulun (200414) ja Jyväskylän (200337) yliopistojen yhteishanke.
Hankkeen vastuuhenkilö
Virpi-Liisa Kykyri
Tiedote
Etäpalaverien vallankumous: stressi kuriin ja tuottavuus ylös fysiologisilla mittareilla
18.10.2023Tiivistelmä
PhinGAIN-hanke keskittyi etäpalaverien kuormittavuuden vähentämiseen ja hyödyn lisäämiseen fysiologisten mittareiden avulla. Käytimme uutta teknologiaa, joka mittaa sykettä kasvovideosta. Aineisto koostui 24 etäpalaverista neljässä mielenterveys- ja päihdepalveluiden työryhmässä. Aineistoja analysoitiin monimenetelmäisesti. Tulokset osoittivat, että aktiivinen osallistuminen ja pienet interventiot, kuten rentoutumishetket, voivat vähentää stressiä ja tehostaa palavereja. Erityisesti hyvin suunnitellut ja johdetut palaverit koettiin arvokkaiksi, ja osallistujien fysiologinen tila rentoutui palaverin loppua kohti. Tulokset tarjoavat suositusten ja mobiilisovelluksen muodossa keinoja työhyvinvoinnin ja etäkokousten tehokkuuden parantamiseen.
Kerro hankkeen käynnistämisen lähtökohdat, teoriatausta, uutuusarvo ja tavoitteet.
Tutkimus kiinnittyy sosiaalitieteiden ruumiilliseen käänteeseen ja välittyneen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Etäpalaverit ovat yleistyneet Covid-19-pandemian myötä. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla etäpalaverien kuormittavuutta voidaan vähentää ja niiden hyötyjä lisätä. Uutuusarvo piilee puheen ja sanattoman aktiivisuuden sekä fysiologisen aktivaation vaihtelun tarkastelua yhdistävässä monitieteisessä lähestymistavassa ja sykkeen mittaamisessa kasvokuvavideosta, joka on uusi menetelmä.
Aineisto
Aineisto koostui 24 etäpalaverista, jotka toteutettiin Zoomissa neljässä mielenterveys- ja päihdepalveluiden työryhmässä. Osallistujina oli 31 alan ammattilaista ja kaksi kokenutta työnohjaajaa. Osallistujat tallensivat kasvokuvavideonsa ja mittasivat sykettään pulssioksimetrillä tapaamisen aikana. Lisäksi he arvioivat palaverin vuorovaikutusta, hyötyjä ja kuormittavuutta ja omaa työtilannettaan. Aineisto on merkittävä, sillä se on kerätty työpaikoilla ja siksi harvinaislaatuinen.
Menetelmät
Tutkimuksessa yhdistettiin uusinta teknologiaa ja monitieteistä sekä monimenetelmäistä lähestymistapaa. Osallistujien aktivaatiota tutkittiin sekä vuorovaikutukseen sitoutumisessa että fysiologisen vireystilan vaihtelussa yhdistäen laadullista ja määrällistä tietoa. Hankkeessa kehitettiin innovatiivinen menetelmä, joka käyttää ohjaamatonta oppimista langattoman fotopletysmografian (rPPG) avulla sykkeen mittaamiseen kasvokuvavideoista. Menetelmä osoitti erinomaista tarkkuutta testeissä.
Tulokset ja johtopäätökset
Aktiivinen osallistuminen puheen ja kehonkielen tasolla on avain onnistuneeseen etäpalaveriin. Hyvin suunnitellut ja taitavasti ohjatut etäpalaverit koettiin hyödyllisiksi ja sykemuuttujien mukaan palaverien loppua kohti tapahtui rentoutumista. Pienillä interventioilla, kuten kahden minuutin rentoutumishetkellä palaverin alussa, osallistujien stressitasoja saatiin laskettua merkittävästi. Ohjaajien rooli oli tärkeä: he kutsuivat osallistumaan, fokusoivat keskustelua ja haastoivat sopivasti.
Uutuusarvo ja sovellettavuus
Tutkimuksen tulokset tarjoavat helppoja ja kustannustehokkaita keinoja etäpalaverien laadun ja osallistujien työhyvinvoinnin parantamiseen. Konkreettiset suositukset ovat laajasti sovellettavissa erilaisilla työpaikoilla. Organisaatiot voivat hyödyntää niitä etäpalaverien tehokkuuden parantamiseen. Uusi innovatiivinen menetelmä sykkeen mittaamiseen kasvokuvavideoista osoittautui luotettavaksi ja sen pohjalta kehitettiin mobiilisovellus, joka mahdollistaa sykkeen reaaliaikaisen seurannan.
Aineisto
Mikko Pohjola, Zhaodong Sun, Alexander Vedernikov, Miriam Nokia, Joona Muotka, Miiamaaria Kujala, Risto Puutio, Anu Tourunen, Xiaobai Li, and Virpi-Liisa Kykyri Reducing strain and increasing gain of remote work group meetings with physiological indicators. Loppuraportti. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 360.
ISBN: 978-951-39-9756-4. Loppuraportti Avaa
Julkaisuluettelo Avaa
Recommendations for online conversations Avaa
Tunteiden merkitys työelämän muutoksissa -webinaarin esitys 26.1.2024 Avaa