Työssä koetun syrjinnän jatkuvuus ja seuraukset

Tiivistelmä

Matkakohteeni oli 13.-15.6.2018 Oslossa järjestetty yhdeksäs Nordic Working Life Conference, jonka teemana oli Creating a sustainable future of work in the Nordic countries (http://fafo.no/index.php/en/events/nwlc-2018). Matkani tarkoituksena oli viedä tuoretta tutkimustietoa Tampereen yliopistossa toteutetusta Työsuojelurahaston hankkeesta ”Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura” työmarkkinoita tutkivien työelämätutkijoiden pohjoismaiseen konferenssiin ja keskustella hankkeen tuloksista pohjoismaisten työelämätutkijoiden kanssa. Tutkimushanke päättyi 2017 lopussa. (tutkimushankkeen verkkosivusto: http://www.uta.fi/yky/tutkimus/wrc/tutkimusprojektit/tyossakoettusyrjinta/index.html). Tavoitteenani oli myös saada kommentteja ja ideoita hankkeen loppuraportin pohjalta edelleen työstettävien tutkimusartikkeleiden kirjoittamiseen ja erityisesti väitöskirjatyöhöni. Lisäksi tavoitteenani oli verkostoitua pohjoismaisten kollegojen kanssa. Esitykseni oli suullinen työryhmäesitys konferenssin sessiossa 26 ”Gender discrimination and sexual harassment in the work place”. Esittelin hankkeemme keskeisiä tuloksia Tilastokeskuksen työoloaikasarja-aineiston 1970-2013 ja siihen liitetyn rekisteriseuranta-aineiston sekä Tilastokeskuksessa toteutetun nettikyselyn ja tekemieni laadullisten haastatteluiden pohjalta. Esitykseni painopiste oli työssä koetun syrjinnän jatkuvuudessa ja seurausten vakavuudessa, joita ei aiemmassa tutkimuksessa juuri ole tarkasteltu.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marjut Pietiläinen

Tiedote

Työssä koetulla syrjinnällä vakavia seurauksia

Työssä koettu syrjintä on usein jatkuvaa, ja sen seuraukset ovat vakavia. Vakavia seurauksia ovat esimerkiksi työn menettäminen, terveysongelmat, ongelmat työpaikan sosiaalisissa suhteissa, ongelmat toimeentulossa ja muussa yksityiselämässä sekä työn tekemiseen, työstä suoriutumiseen ja työtehtäviin liittyvät ongelmat.

Tällaisia tuloksia saatiin Tampereen yliopistossa toteutetussa Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura -tutkimushankkeessa (TSR 115114). Tutkimuksen aineistot koostuvat Tilastokeskuksen työolotutkimuksista vuosilta 1990, 1997, 2003, 2008 ja 2013 sekä niihin liitetyistä rekisteri- seuranta-aineistoista vuosilta 1970–2011, Tilastokeskuksessa 2016–2017 tehdystä web-kyselystä ja teemahaastatteluista.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen esitteli tutkimusta pohjoismaisessa työelämäkonferenssissa (9th Nordic Working Life Conference), joka järjestettiin Oslossa kesäkuussa 2018. Konferenssin pääteemana oli työelämän kestävä tulevaisuus Pohjoismaissa.

Työsyrjintäkokemukset vaikuttavat kielteisesti työntekijöiden myöhempiin työuriin ja työttömyyskokemuksiin. Naisiin kohdistuva sukupuolisyrjintä on selkeimmin yhteydessä myöhempien työkuukausien määrään. Perheellisyyteen ja työsuhdetyyppiin kohdistuvat syrjintäkokemukset ovat yhteydessä työkuukausien määrään kolmen vuoden seurannassa.

Yleisin syrjintäperuste on suosikkijärjestelmät, sitten työsuhteen tyyppi, naissukupuoleen ja varttuneeseen ikään kohdistuva syrjintä. Esimieheltä tai kollegoilta saatu tuki vähentää työsyrjintäkokemusten negatiivisia seurauksia työuralle.

Eurooppalaisen työolotutkimuksen valossa Suomi erottuu korkean työsyrjinnän maana.

Tutkimuksen aineistoista tarjotaan artikkeleita kansainvälisiin tiedejulkaisuihin.

Työsuojelurahasto tuki Pietiläisen konferenssimatkaa matkastipendillä.

Toimittaja
Leena Huovila