Työssä kohdattu väkivalta turvallisuusammattilaisilla ja sen yhteys hyvinvointiin -väitöskirja

Tiivistelmä

Tutkimusten mukaan poliisit ja vartijat joutuvat työssään muita ammattiryhmiä useammin väkivallan kohteiksi. Väkivalta työssä voi olla uhka työntekijän terveydelle. Tässä väitöskirjatyössä tavoitteena on selvittää yksityisen sektorin vartijoiden ja järjestyspoliiseina toimivien poliisien keskuudessa:
1. Minkälaista väkivaltaa ja miten usein kansalaiset heihin kohdistavat?
2. Mitkä ovat riskitekijät väkivallan kohteeksi joutumiselle?
3. Onko koettu väkivalta yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin?
4. Onko fyysisten vammojen saaminen yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin?

Menetelminä käytettiin haastatteluja ja postikyselyjä. Haastatteluaineisto oli pohjana kysymyksille, jotka selvittivät minkälaista väkivaltaa ja miten usein kansalaiset vartijoihin ja poliiseihin kohdistavat. Kysely sisälsi myös aikaisemmissa tutkimuksissa validoituja kysymyksiä psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista. Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2012 lopulla.

Hankkeen vastuuhenkilö

Tuula Leino

Tiedote

Lyönneistä mustelmia myös turva-ammattilaisen mieleen

Työterveyslaitoksen tutkija
Tuula Leino toteaa psykologian väitöskirjassaan,
kuinka sekä poliisien että vartijoiden työssään kohtaama väkivalta
uhkaa heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Leino suosittaa tukitoimia
etenkin nuorille poliiseille ja vartijoille. Tuella pitäisi sekä
auttaa tunnistamaan stressioireet että auttaa puhumaan omista
tunteistaan. Työsuojelurahasto tuki artikkeliväitöskirjan
valmistumista stipendillä.

 

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että poliisit ja vartijat
joutuvat työssään muita ammattiryhmiä useammin väkivallan
kohteiksi, ja väkivalta työssä voi uhata työntekijän terveyttä.

Leino tutki fyysisen ja psyykkisen väkivallan yhteyksiä
paneutumalla partiotyötä tekeviin poliiseihin ja yksityisten
vartiointiliikkeiden vartijoihin. Tutkimus perustuu vuosina 2002–2
009 tehtyihin poikkileikkaustutkimuksiin, joissa oli vastaajia noin
tuhannesta yli 1 700:aan.

 

Aluksi Leino haastatteli poliiseja ja vartijoita.
Haastatteluaineiston perusteella hän laati postikyselyn, jolla
selvitti, millaista väkivaltaa ja miten usein kansalaiset
vartijoihin ja poliiseihin kohdistavat. Kysely sisälsi myös
aiemmissa tutkimuksissa päteviksi todennettuja kysymyksiä
psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.

 

Kahta kolmesta poliisista solvataan kuukausittain

 

Leinon mukaan työssä kohdattu psyykkinen ja fyysinen väkivalta sekä
väkivallasta seurannut fyysinen vammautuminen uhkaavat molemmissa
ammattiryhmissä psyykkistä hyvinvointia.

 

Molemmat ammattiryhmät kohtasivat työssään psyykkisen väkivallan
muodoista eniten solvaamista: Poliiseista 63 prosenttia ja
vartijoista 39 prosenttia ilmoitti tulleensa solvatuksi vähintään
kerran kuukaudessa.

 

Lähes joka toiselle poliisille väkivaltaa joka
kuukausi

 

Useat vastaajista olivat kokeneet myös fyysistä väkivaltaa
työssään, eniten lyömistä tai potkimista.  Poliiseista 44
prosenttia ja vartijoista 15 prosenttia vastasi kokeneensa fyysistä
väkivaltaa vähintään kerran kuukaudessa.

 

Poliisin työssä erityisesti nuori ikä, pääkaupunkiseutu ja kiire
yhdistyivät sekä psyykkiseen että fyysiseen väkivaltaan. Vartijan
työssä useimmin näitä molempia väkivallan muotoja olivat kokeneet
miehet, nuoret, vähän vartijan työtä tehneet, pääkaupunkiseudulla,
aamu- ja iltavuoroissa ja kiirettä kokeneet.

 

Molemmissa ammattiryhmissä fyysinen väkivalta yhdistyi psyykkiseen
oireiluun, kun taas psyykkinen väkivalta ei yhdistynyt oireiluun.

 

Väkivalta lisää juomisriskiä

 

Poliiseista joka kahdeskymmenes eli viisi prosenttia raportoi oman
alkoholinkäyttönsä lisääntyneen työssä koetun väkivallan vuoksi.
Alkoholinkäyttö lisääntyi etenkin silloin, jos poliisi ei saanut
psyykkistä tukea väkivaltakokemusten jälkeen, tai poliiseja oli
liian vähän tilanteiden hoidossa tai poliisi tunsi omat taitonsa
puutteellisiksi.

 

Väkivallan vuoksi vähintään yhden vamman viime vuoden aikana
saaneita poliiseja oli 843 eli puolet tutkituista poliiseista.
Heistä usean kerran vammautuneilla ja lääkärinhoitoa tarvinneilla
poliiseilla kasvoivat sekä juomisriski, psyykkinen oireilu että
pelko tulevaisuudessa tapahtuvasta väkivallasta työssä.

Väkivallan ja mielenterveysriskien suhde kaipaa
tutkimusta

 

Poliiseihin kohdistunut tutkimus osoitti, että työssä koetusta
väkivallasta johtuva vammautuminen on yhteydessä psyykkiseen
oireiluun. Henkisen tuen saaminen väkivaltakokemusten jälkeen voi
vaikuttaa, koska vähäinen tuki ja lisääntynyt alkoholinkäyttö
olivat toisiinsa yhteydessä.

 

Väkivallan ehkäisy ja oikea toiminta uhkaavissa tilanteissa ovat
erityisen tärkeitä. Leino kehottaa, että tukitoimien suunnittelussa
otetaan huomioon tutkimuksessa esiin tulleet riskiryhmät.

 

Leinon mielestä tulevaisuudessa poliiseille ja vartijoille pitäisi
tehdä seurantatutkimuksia, jotta saadaan tietoa, onko väkivallan
kokemisen ja psyykkisen hyvinvoinnin heikkenemisen välillä syy–s
euraus-suhdetta.

Tuula Leinon väitöskirja tarkastettiin 26. huhtikuuta 2013
Helsingin yliopistossa. Väitöskirjan artikkeleista tuorein on
vuodelta 2012. Se on julkaistu American Journal of Industrial
Medicine -lehdessä. Vuonna 2011 on julkaistu väitöskirjan kolme
artikkelia, alun perin näissä lehdissä: Industrial Health,
Occupational Medicine ja International Journal of Police
Science.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Leino Tuula. 2013. Work-related violence and its associations with psychological health: A study of Finnish police patrol officers and security guards. People and Work Research Reports 98 ISBN 978-952-261-283-0 (paperback) ISBN 978-952-261-284-7 (PDF) ISSN-L 1237-6183 ISSN 1237-6183 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-283-0 Avaa