Työssä voinnin arviointi ja johtaminen -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
113004

Hakija
Päivi Oresto

Toteuttaja
Päivi Oresto

Lisätietoja
Päivi Oresto
paivi.oresto@gmail.com

Toteutusaika
1.6.2013 - 1.12.2013

Työsuojelurahaston päätös
5.2.2013
7 000 euroa

Kokonaiskustannukset
16 000 euroa

Tulokset valmistuneet
1.12.2013

Tiivistelmä

Tavoitteet

Tässä tutkimuksessa työhyvinvointi ymmärretään yksilön subjektiivisina tyytyväisyyden ja mielekkyyden kokemuksina. Vain kukin ihminen itse on tyytyväisyytensä asiantuntija eikä se ilmene tilastollisena keskiarvona, mediaanina eikä hajonnoissa. Tavoitteena on luoda teoreettinen viitekehys ja arviointimenetelmä subjektiivisen kokemuksen dynamiikan ja muutoksen tavoittamiseksi. Lisäksi hyvin voiminen ajatellaan ammatillisena osa-alueena ja oppimisen kohteena.

Menetelmät

Aineisto kerättiin neljästä asiantuntijaorganisaatiosta nettipohjaisella instrumentilla, jossa arvioitiin työn piirteitä nyky- ja tavoitetilana. Aineisto on analysoitu laadullisesti. Tutkimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota käsitteisiin, koska monien erityistieteiden tutkimuskohteena työhyvinvoinnin käsitteistö on sisällöltään osin ristiriitainenkin. Mielekkyys ja tyytyväisyys ajatellaan kompleksisena ja dynaamisena kokemuksena, jota tutkitaan intentionaalisuuden kautta.

Tulokset

Tulokset tuovat selkeästi esiin, että työtyytyväisyyden ja mielekkyyden kokeminen tapahtuvat yksilöllisessä merkityshorisontissa; ne tarkoittavat epämukavuusalueella toimimista, ponnistelua ja omien rajojen ylittämistä sopivassa määrin liittyen kulloisiinkin tavoitteisiin ja odotuksiin. Mielekkyyden ja tyytyväisyyden taidon oppiminen liittyy itsesäätelyn ja -määräämisen harjoittamiseen sekä niihin mahdollistaviin olosuhteisiin, joita yksilö kokee työympäristössään.

Hankkeen vastuuhenkilö

Päivi Oresto

Tiedote

Työtyytyväisyyttä tutkittiin web-sovelluksella

1.12.2013

Työtyytyväisyyden ja mielekkyyden kokemista on tutkittu
väitöskirjatutkimuksessa, jossa tutkittiin myös web-sovelluksen
käyttömahdollisuuksia fenomenologisissa
tutkimusaiheissa.

Tutkija
Päivi Oreston väitöstutkimuksessa selvitettiin
työnteon yksilökohtaisia merkityssuhteita ja työyhteisötasoisia,
kollektiivisia merkityksenantoja. Käsite, jonka avulla
merkityssuhteita tulkittiin, oli muutosodotus. Se ilmaisee
huolehtimista elämismaailmassa olevista asioista. Tutkimuksen
aineisto kerättiin neljästä asiantuntijaorganisaatiosta.

 

Tutkimuksessa kehitettiin web-sovelluksella hankitun aineiston
tulkinnan menettelytapa, joka teoreettisesti perusteltiin
eksistentiaalisella fenomenologialla ja hermeneutiikalla.
Tutkimusasetelma oli hyvinkin epätavanomainen, mutta tutkimuksen
tavoitteena oli tuoda digitaalinen työkalu haastattelujen rinnalle
tai korvaamaan haastattelut. Digitaalisuus luo mahdollisuuksia
tehdä tutkimusta uudella tavalla ja havaita sellaisia laadullisia
ilmiöitä, joita puheessa tai tekstissä ei kovin helposti voi
esittää.

Työpaikan ihmissuhteet koetaan tärkeiksi

Tutkimustulokset toivat esiin, että samoissakin työyhteisöissä
huolehditaan hyvin erilaisista asioista. Työyhteisöissä ei ollut
yhtään sellaista työoloa, josta kaikki olisivat olleet samaa mieltä
sen parantamisesta tai kehittämisestä. Tutkimuksen henkilöt olivat
pääosin tyytyväisiä omaan toimintaansa työyhteisön jäseninä, vaikka
he näkivätkin pientä parantamista toiminnassaan.

Tutkimushenkilöillä löytyi hyvin harvoin ja vähän
yksimielisyyttä asioista, joista he yhteisenä rintamana
huolehtivat. Toisin olivat työn tärkeät asiat, joista he löysivät
huomattavasti useammin yksimielisyyttä. Yksimielisyyttä
tutkimushenkilöt löysivät myös niistä asioista, joista he
huolehtivat vain hyvin vähän tai eivät ollenkaan.

Samanmielisyys tai eriävät kokemukset tarkoittavat organisaation
kehittämisen kannalta, että tärkeiksi koettuja työolosuhdetekijöitä
pyrittäisiin kohentamaan ainakin siinä tapauksessa, jos
tutkimushenkilö asetti niihin muutosodotuksia. Jos tärkeät asiat
koettiin olevan kunnossa, yksilön suhdetta näihin työn
voimavaroihin kannattaisi tukea ja säilyttää mahdollisuudet
ylläpitää voimavaroja.

Yksittäiset työntekijät olivat yhtä
mieltä niistä asioista, jotka he kokivat tärkeiksi: ihmissuhteet
varsinkin työkavereiden kanssa, fyysiseen ja psyykkiseen kuntoon
liittyvät asiat, työturvallisuus, tietämys vastuusuhteista, työajan
joustot vapaiden järjestymisessä, avun saaminen ja se, että palkka
on sopimusten mukainen.

Tutkimuksessa haettiin vastausta työyhteisön ja yksilön
ammatilliseen toimijuuteen. Vajaa kolmannes tutkimushenkilöistä voi
tulkita kokevan työnsä suotuisana ja pyrkivän myönteisesti
vaikuttamaan ja osallistumaan työyhteisössään. Suurin osan
tutkimushenkilöistä tekee työtään tyytyen ja sopeutuen. 
Ammatillinen toimijuus herää, kun sitä tarvitaan.

Päivi Oreston väitöstutkimus Työn suotuisat merkitykset ja
ammatillinen toimijuus –  fenomenodiginen merkityssuhteiden
tutkimus tarkastetaan Tampereen yliopistossa maaliskuussa 2016.
Työsuojelurahasto on rahoittanut tutkimuksen tekemistä
loppuunsaattamisstipendillä.

 

Toimittaja
Terhi Friman