Työstä mieltä ja mielenterveyttä: pitkittäistutkimus väestön työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä

Tiivistelmä

Stipendikauden aikana viimeistelen suomalaisen työväestön hyvinvointia ja mielenterveyttä koskevan väitöskirjatutkimukseni. Tavoitteena on työstää ja julkaista väitöskirjani kolmas osatutkimus, kirjoittaa väitöskirjani yhteenveto-osuus sekä lähettää väitöskirjani esitarkastukseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Yong Jie Li

Tiedote

Holistinen lähestymistapa työhyvinvointiin ja mielenterveyteen: syyt, yhteydet ja prosessit

Tiivistelmä

Väitöskirjan tavoitteena on edistää työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kokonaisvaltaista ymmärrystä holistisen lähestymistavan avulla. Organisaatioiden menestymisen kannalta on tärkeää ymmärtää millaista hyvinvointia työpaikoilla edistetään. Väitöskirjassa analysoin suomalaisesta työväestöstä kerättyä pitkittäiskyselyaineistoa rakenneyhtälömallinnuksella. Tulokset tarjoavat merkittäviä teoreettisia, empiirisiä ja käytännön oivalluksia organisaatio- ja työterveyspsykologian alalle.

Lähtökohdat

Väitöskirjani tarkoituksena on edistää työhyvinvoinnin ja mielenterveyden kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä hyödyntämällä organisaatio- ja sosiaalipsykologisia teoriakehyksiä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä työpanosten ja työstä saatujen vastineiden epäsuhdista, tarjota tietoa työssä tylsistymisen ja mielenterveyden keskinäisistä syy-seuraussuhteista sekä valaista psykologista prosessia, jossa työuran tuunaus johtaa työhyvinvoinnin muutoksiin.

Aineisto

Väitöskirjassani hyödynnetään pitkittäiskyselyaineistoa, joka on satunnaisesti kerätty suomalaisesta työväestöstä keväällä 2021 ja 2022. Aineisto on kerätty osana Työterveyslaitoksen tutkimushanketta ”Työstä mieltä ja mielenterveyttä – eri sukupolvet työelämän aallokoissa” ja aineiston käyttölupaa voi hakea Työterveyslaitoksesta.

Menetelmät

Kyselyaineistoa analysoitiin laajastii erilaisilla kvantitatiivisilla menetelmillä. Pääanalyysit toteutettiin rakenneyhtälömallinnukseen perustuvilla menetelmillä. Näihin lukeutuvat latenttien profiilien analyysi, jonka avulla tunnistettiin erilaisia nuorten työntekijöiden ryhmiä sekä latenttien muutosmuuttujien analyysit, jonka avulla tarkasteltiin hyvinvointi-ilmiöiden pitkittäisyhteyksiä.

Tulokset ja johtopäätökset

Hyvinvoinnin tukemisessa tulisi huomioida sekä hyvinvoinnin että pahoinvoinnin näkökulmat, sillä tietyt toimet saattavat vaikuttaa niihin eri tavalla. Pelkästään työn vastineet eivät riitä hyvinvoinnin tukemiseen, vaan tarvitaan myös mielekkäitä työtehtäviä. Mielekkäät työtehtävät voivat torjua erityisesti työssä tylsistymistä, joka lisää riskiä mielenterveyden heikkenemiseen. Työhyvinvointia voi tukea myös tarjoamalla resursseja työntekijöiden oma-aloitteiseen urakehitykseen.

Uutuusarvo ja sovellettavuus

Tulokset laajentavat työn panosten ja työstä saatujen vastineiden epäsuhtamallia sekä edistävät työssä tylsistymisen ja työuran tuunauksen tutkimuskirjallisuutta. Käytännön toimet tulisi keskittää työtehtävien kehittämiseen, työssä tylsistymisen torjumiseen, sekä sopivien urakehitysmahdollisuuksien tarjoamiseen.

Aineisto

Tiivistelmä Avaa

Ensimmäinen artikkeli Avaa

Toinen artikkeli Avaa

Kolmas artikkeli Avaa