Työstressin yhteydet uneen, työaikoihin ja fysiologiseen kuormittumiseen vuorotyötä tekevillä terveydenhuoltoalan ammattilaisilla -väitöskirjatyö

Hanketiedot

Hankenumero
113334

Hakija
Kati Karhula

Toteuttaja
Kati Karhula

Lisätietoja
Kati Karhula
kati.karhula@ttl.fi

Toteutusaika
1.1.2014 - 31.3.2015

Työsuojelurahaston päätös
15.11.2013
21 000 euroa

Kokonaiskustannukset
21 000 euroa

Tulokset valmistuneet
31.3.2015

Tiivistelmä

Väitöskirjatyössä selvitetään pitkäkestoisen työstressin yhteyttä vuorotyötä tekevien hoitoalan ammattilaisten unen määrään ja laatuun, vireyteen ja vuorotyöstä palautumiseen. Aineisto on Työsuojelurahaston rahoittamasta hankkeesta (107156) ”Työstressin ja työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn terveydenhuoltoalan ammattilaisilla”.

Tutkimusasetelma on epidemiologiseen seurantatutkimukseen upotettu kokeellinen tutkimus. Työstressiryhmät muodostettiin työntekijän oman arvion ja osaston keskiarvon yhdistelmänä siten, että korkean työstressin ryhmässä sekä osastokeskiarvo että henkilön oma arvio sijoittuivat työstressitason korkeimpaan neljännekseen ja matalan työstressin ryhmässä alimpaan neljännekseen.

Kenttämittauksissa kerättiin työaika-, uni- ja vireystilatietojen ohella sylkinäytteitä stressin biologisista merkkiaineista (kortisolihormoni ja alfa-amylaasientsyymi). Lisäksi laboratoriossa tehty stressireaktiivisuustesti yhdistettiin kuormittumisen kenttämittauksiin.

Tutkijastipendikauden tavoitteena on väitöskirjan valmiiksi saattaminen, sisältäen kahden osatyön julkaisemisen sekä yhteenvedon kirjoittamisen. Kauden aikana valmistuvat kolmas ja neljäs osatyö selvittävät miten työstressin taso on yhteydessä stressin biologisiin merkkiaineisiin ja unenaikaiseen palautumiseen.

Hankkeen vastuuhenkilö

Kati Karhula

Tiedote

Vuorotyö haittaa hoitoalan ammattilaisen unta

31.3.2015

Unen lyhentyminen ja lievät univaikeudet ovat hyvin yleisiä
kolmivuorotyötä tekevillä hoitoalan ammattilaisilla työstressistä
riippumatta.

Stressaantuneilla ongelmat kuitenkin korostuvat:
nukahtamisvaikeudet iltavuoron jälkeen, heikompi unen laatu ennen
aamuvuoroa, nokosten nukkuminen harvemmin ennen yövuoroa, alentunut
vireys yövuorossa sekä voimakas väsymys aamuvuorossa ovat
stressaantuneilla yleisempiä kuin niillä, joilla työstressitaso on
matala.

Kolmivuorotyötä tekevien hoitoalan ammattilaisten työstressin
yhteyksiä uneen sekä psykofysiologiseen kuormittumiseen ja
palautumiseen tutki väitöskirjaansa varten Työterveyslaitoksen
tutkija
Kati Karhula.

Hänen psykologian alan artikkeliväitöskirjansa nimi on
Association of job strain with sleep and psychophysiological
recovery in shift working health care professionals.

Väitöskirja tarkastettiin 6. maaliskuuta 2015 Helsingin
yliopistossa. Työsuojelurahasto tuki tutkimuksen valmistumista
stipendillä.

Aineisto oli Työsuojelurahaston rahoittamasta hankkeesta Työn
psykososiaalisen kuormituksen ja työaikajärjestelyjen vaikutukset
uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn sairaanhoitajilla (TSR
107156). Kolmivuorotyötä tekevät tutkittavat
rekrytoitiin työstressin perusteella korkeimman tai matalimman
neljänneksen osastoilta.

Menetelminä olivat kyselyt ja psykososiaalinen stressitesti
laboratoriossa. Kolmen viikon työvuoro- ja vapaa-ajan mittausten
aikana kerättiin sylkinäytteitä, joista analysoitiin stressin
biologisia merkkiaineita kortisolia ja alfa-amylaasia. Lisäksi
mitattiin autonomisen hermoston toimintaa kuvaavaa
sykevälivaihtelua. Uni-valverytmiä seurattiin unipäiväkirjan ja
liikeanturin avulla, ja väsymystä mitattiin vireystilatestillä.

Ergonomisista työvuoroista apua

Tutkimuksen mukaan vuorotyön tekeminen on yhteydessä heikkoon
unen laatuun työstressistä riippumatta. Unenaikainen fysiologinen
palautuminen ei ollut yhteydessä työstressin tasoon.

Korkean työstressin ryhmän työvuoroissa oli enemmän yksittäisiä
vapaapäiviä ja nopeita paluita iltavuorosta aamuvuoroon, joissa
stressaantunut ryhmä myös koki enemmän voimakasta päiväaikaista
väsymystä.

Riittävä uni, ergonominen työvuorosuunnittelu ja taaksepäin
kiertävän vuorojärjestelmän välttäminen näyttäisivät auttavan
hoitotyöntekijöitä selviämään työkuormituksesta.

Tutkimus antaa viitteitä siihen, että parantamalla
vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin ja työn sisältöön voidaan
edesauttaa hoitoalan työntekijöiden työssä jaksamista. Hyvän unen
merkitystä pitäisi edelleen korostaa vuorotyöstä palautumiselle,
hyvinvoinnille ja terveydelle.

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Kati Karhula. 2015. Association of job strain with sleep and psychophysiological recovery in shift working health care professionals. People and Work Research Reports 108. Finnish Institute of Occupational Health. Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Tampere. ISBN 978-952-261-519-0 (paperback) ISBN 978-952-261-520-6 (PDF) ISSN-L 1237-6183 ISSN 1237-6183 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153231/associat.pdf?sequence=1

Väitöskirjaa myy Työterveyslaitoksen verkkokauppa: http://verkkokauppa.ttl.fi Avaa

Tutkimushanke 107156: Työn psykososiaalisen kuormituksen ja työaikajärjestelyjen vaikutukset uneen, kuormittumiseen ja toimintakykyyn sairaanhoitajilla. http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=107156