Työsuhteiden keston ajallinen vaihtelu – Pitkittäistarkastelu työsuhteiden keston muutoksesta Suomessa 1991 – 2009 -väitöskirjatyö

Tiivistelmä

Huolimatta jo kaksi vuosikymmentä jatkuneesta pätkätyökeskustelusta erityisesti tilastollisesti tarkasteltu työsuhteiden kesto (englanniksi employment stability/security) ei ole lyhentynyt vaan pikemminkin jopa kasvanut osassa länsimaita. Puutteita tieteelliseen keskusteluun on tuonut se, että olemassa olevat tilastolliset aineistot eivät ole pystyneet ajallisesti yhdistämään pätkätyöilmiötä taloudellisten suhdanteiden tai suomalaiseen toimialarakennemuutokseen.

Tässä tutkimuksessa on käytössä pitkittäisseurannan mahdollistava sekä työntekijä-työntantajatiedot yhdistävä rekisteriaineisto (FLEED). Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, kuinka 1) työsuhteiden kesto on muuttunut kun sitä tarkastellaan ajallisesti, 2) miten työsuhteiden muutos on yhteydessä yritysten taloudelliseen kehitykseen ja toimialaan mikä muutoksen on aiheuttanut sekä 3) minkälainen on työmarkkinoiden rakenne työn stabiliteetin kautta tarkasteltaessa ja kuinka se vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan kehitykseenmiten tällaisten tekijöiden voidaan ajatella vaikuttavan työmarkkinoiden rakenteen tulevaan kehitykseen?

Tutkimuksessa tulee stabiliteetin kautta esille mm., kuinka taloudelliset syklit vaikuttavat: 1) yritysten työvoimankäyttöön, 2) yksilöiden työmarkkinasiirtymiin, 3) rakenteellisen toimialamuutoksen merkitykseen yksilöllisissä työurissa, 4) yksilöiden työuriin eri kokoisissa yrityksissä ja 5) erityyppisten paikallisten työmarkkinoiden rooliin stabiilin työmarkkinoiden rakenteen muutoksessa.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jari Laine

Tiedote

Kahtia jakautuneet joustavat työmarkkinat

Suomen työmarkkinat ovat joustavat mutta kahtia jakautuneet, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Tutkija Tiina Soinisen sosiologian väitöstutkimus kertoo, että alle vuoden kestäneiden työsuhteiden osuus kaikista alkaneista työsuhteista kasvoi 40 prosentista 60 prosenttiin vuosina 1998–2007. Joustavat työmarkkinat ovat jakaantuneet kahtia vakaisiin ja epävakaisiin.

Suomessa palkkajoustavuus ja työn vakauden joustavuus kompensoivat osittain toisiaan. Tämä ei kuitenkaan tapahdu siten, että tietyissä yrityksissä käytettäisiin korkeasti palkattua, mutta lyhytkestoista työvoimaa, vaan siten, että yritysten sisällä on vakaat ja epävakaat työmarkkinat.

Turvallinen työsuhde, matala palkka

Keskeistä yritysten työvoiman käytön kannalta on se, että työn vakaus eli työsuhteen jatkuvuus ja palkka ovat kompensatorisessa suhteessa keskenään. Kun työsuhde on turvallinen, on palkka usein matalampi, kuin mitä se olisi lyhyessä työsuhteessa. Näin ollen lyhyet työsuhteet tuleekin kompensoida rahalla.

Kun yritykset etsivät uutta työvoimaa, on palkan ja työn vakauden kompensaatio hyvä huomioida. Esimerkiksi vakaa työ voidaan nostaa rekrytoinnissa keskeiseksi työsuhteen eduksi.

Nämä tendenssit ovat myös riippuvaisia taloudellisista sykleistä. Erityisen keskeinen uusi tulos on se, kuinka koulutusasteen vaikutus kumuloituu työmarkkinoilla yksilötason liikkuvuuden vähyyden kautta talouden taantumassa ja taas yritysten valikoivuuden kautta nousukaudella. Näin ollen nämä molemmat piirteet lisäävät lineaarisesti pitkällä aikavälillä eri koulutusasteiden segmentoitumista työmarkkinoilla.

Työttömistä tullut kierrätettävää työvoimaa

Tutkimuksen mukaan on keskeistä kiinnittää huomiota PK-sektorin työmarkkinoiden liikkuvuuteen. Tällä alalla työmarkkinoiden liikkuvuus on vähentynyt tarkastelujaksolla. Tämä tarkoittaa, että avoimilla työmarkkinoilla on vähän työvoimaa, ja työvoima pitäytyy työssään kiinni, eikä helposti lähde vaihtamaan työpaikkaa. Näin ollen yritysten on yhä vaikeampi saada sopivaa työvoimaa.

Voi olla, että työmarkkinoilla kasvava epävarmuus on johtanut siihen, että työvoima ei halua ja uskalla vaihtaa työpaikkaa. Työpaikan vaihtamisen houkuttimien tulisikin olla suuremmat, jotta siihen liittyvät riskit eivät nousisi liian suuriksi. PK-sektorin avointen työmarkkinoiden toimintaa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota.

Työmarkkinoiden joustot ovat Suomessa kohdentuneet ensisijaisesti työttömiin sekä ikääntyvään ja heikosti koulutettuun työvoimaan. Tutkimuksen perusteella työttömän riski ajautua lyhytkestoisten työsuhteiden ja työttömyyden kierteeseen kaksinkertaistui vuosina 2002–2007.

Tutkimuksen mukaan työnantajat valikoivat työtöntä työvoimaa erityisesti lyhyisiin työsuhteisiin. Lisäksi työmarkkinainstituutiot ja sairauslomakäytänteet ohjaavat kehitystä tähän suuntaan. Osa työnantajista onkin alkanut käyttää työttömiä sekä ikääntyviä ja heikosti koulutettuja niin sanottuna kierrätettävänä työvoimana.

Tiina Soinisen väitöstutkimus tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa toukokuussa 2015. Työsuojelurahasto on tukenut väitöstutkimuksen valmistumista loppuunsaattamisstipendillä.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Tiina Soininen. . Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Joensuu. 2015. Avaa

ISBN (bind): 978-952-61-1742-3 ISSN (bind): 1798-5749 ISSN-L: 1798-5749 ISBN (PDF): 978-952-61-1743-0 ISSN (PDF): 1798-5757