Työtaisteluoikeuden sisältö, suoja ja rajat

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on työtaisteluoikeuden sisällön, suojan ja rajojen hahmottaminen ja selkiyttäminen. Tutkimuskohteena ovat työtaisteluoikeutta määrittävät perus-ja ihmisoikeudet sekä yksityiskohtaisemmat työtaisteluoikeutta koskevat kansalliset normistot ja oikeuskäytäntö. Tutkimus on oikeusvertaileva ja sillä on Suomen työrauhaa ja työriitojen sovittelua koskevan järjestelmän kehittämistavoite. Vertailussa Suomen kanssa ovat erityisesti Ruotsi ja Saksa. Työtaisteluoikeutta ja sen vertailua lähestytään kansainvälisoikeudellisen kehyksen kautta. Jokaisen vertailumaan järjestelmää arvioidaan kansainvälisten normien valossa sekä tarkastellaan kansainvälisten sopimusten valvontaelinten vertailumaita koskevia tapauksia. Tarkastelutapa tuo lisäarvoa harkittaessa vertailumaiden piirteistä mahdollisia kansallisia sovellutuksia ja arvioitaessa niiden lainmukaisuutta. Tutkimuksen metodeina ovat ensisijaisesti lainoppi sekä oikeusvertailu. Tutkimus on monialainen ja osin monitieteellinen. Tarkastelu linkittyy erityisesti työoikeuteen, valtiosääntöoikeuteen, kansainväliseen oikeuteen ja eurooppaoikeuteen, mutta tutkimus sisältää yhteiskuntatieteellisiäkin aineksia. Tutkimus valmistuu syksyllä 2018.

Hankkeen vastuuhenkilö

Johannes Lamminen

Tiedote

Työ muuttuu – työtaisteluoikeus muuttuu

Työtaisteluoikeus ei voi välttyä työelämän muutoksilta. Turun yliopiston tohtorikoulutettava Johannes Lamminen tuottaa asiantuntijoille tietoa kansainvälisistä työtaisteluoikeusnormeista ja kansallisesta lainsäädännöstä. Tiedot Ruotsin ja Saksan järjestelmistä palvelevat työrauhan ja työriitojen sovittelun uudistamistyötä. Lammisen oikeustieteen väitöskirja tuottaa myös tuomareille ja osapuolten asiamiehille tulkintanäkökulmia työtaisteluoikeuteen.

Lamminen viimeisteli Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendikaudella väitöskirjansa esitarkastettavaksi. Työ tarkastetaan todennäköisesti tammi–helmikuussa 2019.

Työnseisaus on kansainvälisimmin määritelty

Lammisen mukaan kansainväliset normit määrittelevät työnseisausluonteiset toimet selvemmin kuin muut työtaistelumuodot.

Lisäksi kansainväliset työtaisteluoikeutta määrittävät sopimukset ja sopimusten valvonta määrittävät työtaisteluoikeutta vain laillisissa työtaistelutilanteissa – joissa on kyse yhdistymisvapauden perusteella sallituista ja kansallisesti hyväksytyistä rajoituksista. Tämä korostaa tarvetta selvästi erotella laittomat ja lailliset työtaistelut.

Korkein oikeus suopea ay-toiminnalle

Suomessa työntekijöiden osallistumista työtaistelutoimenpiteeseen suojataan myös niissä laittomissa työtaistelutilanteissa, jotka ovat järjestön toteuttamia tai edistämiä.

Korkein oikeus on linjannut, että työehtosopimuskaudella toteutetuissa työtaistelutoimissa osallistujaa suojaa ammattiyhdistystoiminta. Näillä oikeustulkinnoilla Suomi lähestyy järjestömonopolia, jota Ruotsi ja Saksa noudattavat.

Toisaalta irtisanomis- ja syrjintäsuojaa saavat Suomessa myös työntekijät, jotka osallistuvat työntekijäryhmän toteuttamiin laillisiin työtaistelutoimiin, vaikka toimenpiteellä ei olisi yhteyttä ammattiyhdistykseen. Ruotsissa ja Saksassa tällaiset toimenpiteet ovat aina laittomia.

Luottamusmies tärkeässä osassa

Lamminen painottaa, että työtaistelutilanteissa työpaikoilla on syytä kiinnittää huomiota luottamusmiehiin. Perustelut löytyvät korkeimman oikeuden tulkinnoista.

Luottamusmiesten toiminnalla on nyt aiempaa olennaisempi merkitys työtaisteluun osallistuvalle työntekijälle. Jos työntekijä osallistuu työehtosopimuskautena työrauhavelvoitetta rikkoviin toimiin, tällöin työntekijää ei suojata irtisanomista eikä syrjintää vastaan, jos liitto ei toteuta tai edistä työtaistelutoimea.

Toimittaja
Hannu Kaskinen