Työtehtävien rakennemuutos ja sen vaikutus työpanoksen laatuun, ansiokehitykseen ja tuottavuuteen

Hanketiedot

Hankenumero
110309

Hakija
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Toteuttaja
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos

Lisätietoja
Rita Asplund
rita.asplund@etla.fi

Toteutusaika
1.1.2011 - 30.6.2012

Työsuojelurahaston päätös
13.12.2010
150 000 euroa

Kokonaiskustannukset
209 100 euroa

Tulokset valmistuneet
30.6.2012

Tiivistelmä

Hankkeessa selvitetään, miten teknologinen kehitys on muovannut työvoiman ja erityisesti työtehtävien rakennetta Suomen yksityisellä sektorilla. Ensin luodaan kokonaiskuva työtehtävien rakenteiden pitkän aikavälin muutoksista ja muutosten taustalla olevista kehityssuunnista hyödyntäen Lemieuxin hiljattain käyttämiä lähestymistapoja EK:n yksilötason palkka-aineistoissa. Sen jälkeen siirrytään yritys- ja toimialatasolle selvittämään työntekijävirtojen ja työvoiman rakennemuutoksen vaikutusta toimialojen ansiotason kehitykseen ja sen suhdannevaihteluun hyödyntäen ns. hajotelmamenetelmiä. Lopuksi selvitetään toimialojen rakennemuutoksen kautta tapahtuvan työpanoksen laadun muutoksen vaikutusta toimialojen ansiokehitykseen ja tuottavuuteen. Näissä tarkasteluissa hyödynnetään ns. kasvulaskentaa. Kahdessa jälkimmäisessä osiossa käytetään Tilastokeskuksen palkkarakenne-aineistoa.

Keskeisimmistä tuloksista laaditaan yhtenäinen suomenkielinen loppuraportti, joka julkaistaan laajalle yleisölle tarkoitetussa päätösseminaarissa (kesäkuussa 2012). Lisäksi tuloksia esitellään erilaisissa tilaisuuksissa tarkastelujen eri vaiheissa. Tuloksien pohjalta tuotetaan niin ikään suomenkielisiä yleistajuisia kirjoituksia, joilla osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Hankkeen vastuuhenkilö

Rita Asplund

Tiedote

Isot tehtäväerot selittävät palkkakehitystä

30.6.2012

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on tarkastellut
tehtävärakenteen muutoksia Suomen yksityisellä sektorilla
2002-2009. Etla keskittyi ensiksi työvoiman ja toiseksi palkkojen
muutoksiin. Tutkijat päätyivät siihen, että tehtävien
työllisyysosuuksien muutokset ja palkkakehitys eivät juuri riipu
toisistaan. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimushanketta.

 

Tulos selittynee paljolti tehtävien isoilla eroilla:
Kasvutehtävissä eroja on uuden työvoiman lähteissä ja supistuvissa
tehtävissä siinä, mihin on päädytty. Nämä erot selittänevät sitä,
että reaalipalkat ovat kehittyneet hyvin erilaisesti.

 

Tarkasteltavina työvoiman ja palkkojen muutokset

 

Työmarkkinat ovat jatkuvassa murroksessa, jolloin toisten tehtävien
suhteellinen osuus kasvaa ja toisten pienenee. Tehtävärakenteiden
muutos edellyttää, että yksilöt liikkuvat tehtävästä toiseen. Siis
sekä tehtävien että niiden tekijöiden rakenne muuttuu vuodesta
toiseen.

 

Tyypilliset ansiotason kehitysmittarit eivät juuri ota huomioon
tehtävä- ja henkilörakenteiden muutosten vaikutusta ansiotasoon.
Etlan tutkijat näkevät tilanteen ongelmana, sillä päätelmämme
ansiotason kasvun seurauksista riippuu olennaisesti syistä, jotka
ovat johtaneet ansiotason kasvuun.

 

Työmarkkinat kaksinapaistumassa

 

Koko kuvan työtehtävien rakennemuutoksesta 2000-luvulla Etla
rakensi Elinkeinoelämän keskusliiton palkka-aineistosta. Etla
analysoi kolme keskeistä palkansaajaryhmää: teollisuuden
toimihenkilöt, teollisuuden työntekijät ja yksityisten palvelujen
työntekijät.

 

Tehtävien rakenne on 2000-luvulla muuttunut eniten palkansaajilla
yksityisissä palveluissa, toiseksi eniten teollisuuden
toimihenkilöillä ja vähiten teollisuuden työntekijöillä.

 

Kolmen palkansaajaryhmän perusteella työmarkkinat ovat
kaksinapaistumassa Suomessa: Korkeapalkkaisten tehtävien osuus on
yhä kasvamassa, mutta myös pienipalkkaisten tehtävien osuus on
pienessä kasvussa. Keskipalkkaisten tehtävien osuus on
supistumassa.

 

Työntekijöillä tehtävät vaihtelevat

 

Etenkin teollisuuden ja yksityisten palveluiden työntekijöiden
tehtävät jakautuvat hyvin epätasaisesti palkka-asteikossa.
Teollisuuden toimihenkilöiden tehtävät jakautuvat selvästi
edellisiä tasaisemmin.

 

Sekä suurimmat työllisyyden lisäykset ja supistumiset ovat
kohdistuneet lähes täysin isoon palkansaajaryhmään. Yleensä kyse on
ollut muutamasta työtehtävästä, mutta ne ovat olleet palkansaajien
suuria työllistäjiä.

 

Tietotekniikan palkat jäivät jälkeen

 

Tietoteknisiin työtehtäviin mahtuu rutiinimaisia ja siksi sekä
teknologialla helposti korvattavia että helposti ulkomaille
siirrettäviä tehtäviä.

 

Tutkijat havaitsivat, että tietoteknisten tehtävien
reaalipalkkakasvu on jäänyt selvästi keskikasvusta jälkeen –
riippumatta siitä, onko tehtävien osuus työllistäjänä vahvistunut
vai heikentynyt.

 

Jättieroja pysyneiden ja siirtyneiden tehtävissä

 

Tutkijat selvittivät myös sitä, mihin on siirrytty työllisyydeltään
supistuvista työtehtävistä ja mistä työntekijät ovat tulleet
kasvaviin työtehtäviin. Tavoite oli tunnistaa tyypillisimmät
työtehtävien vaihdot.

 

Tehtävien välillä on huikeita eroja pysyneiden, ulkopuolelle
siirtyneiden tai ulkopuolelta tulleiden osuuksissa. Isoja eroja on
myös palkansaajaryhmässä siirtyneiden osuuksissa.

 

Pienipalkkaisella karua, mutta muut pärjäävät

 

Mahdollisuudet siirtyä omassa palkansaajaryhmässä toisiin tehtäviin
ovat heikoimmat pienipalkkaisissa tehtävissä. Lisäksi supistuvista
pienipalkkaisista tehtävistä tyypillisimmin siirrytään toiseen
supistuvaan ja pienipalkkaiseen tehtävään.

 

Supistuvista keskipalkkaisista teollisuustehtävistä on siirrytty
ensisijaisesti oman palkkaryhmän eli keskipalkkaisten
kasvutehtäviin.

 

Palvelualoilla taas tavallisimmin on siirrytty korkeapalkkaisiin ja
yleensä kasvaviin palvelutehtäviin.

 

Supistuvista korkeapalkkaisista tehtävistä on ensisijaisesti
päädytty samaan palkkaryhmään, yleensä kasvaviin tehtäviin.

 

Mainitut tulokset kertovat kehityksestä, joka vaikuttaa suuresti
työvoiman kysyntään ja siten myös tulevaisuuden koulutustarpeisiin.

 

Rakennemuutokset hidastavat palkankasvua

 

Etlan tutkijat toteavat, että samassa yrityksessä ja samassa
tehtävässä jatkavien ansiokehitys on keskitulojen kasvua nopeampaa.

 

Rakennemuutokset siis hidastavat keskitulojen kasvua. Tätä selittää
kaksi vastakkaista mekanismia.

 

Tyypillisesti työpaikkojen rakennemuutos kohottaa toimialan
keskipalkkoja. Useimmilla toimialoilla, erityisesti teollisuudessa
korkeapalkkaiset työpaikat ovat lisääntyneet muita nopeammin. Tämä
mekanismi on tärkeä, sillä teoriassa se kohottaa toimialan
palkkatasoa loputtomasti, jos toimialalla syntyy jatkuvasti uusia
yrityksiä ja tehtäviä.

 

Henkilörakenteiden muutos taas hidastaa ansiotulojen nousua. Uudet
työntekijät saavat keskimäärin alempaa palkkaa kuin tehtävässä
olleet. Vastaavasti yrityksestä tyypillisesti lähtee korkeasti
palkattuja, mikä myös laskee toimialan palkkakehitystä.

 

Rakennemuutosten voima vaihtelee toimialoittain, niin työpaikoissa
kuin henkilöissä. Toimialojen keskitulojen kasvuerot siis
heijastavat osin rakennemuutosten eroja.

 

Suhdanteet näkyvät henkilöstörakenteissa

 

Myös suhdanteet vaikuttavat rakennemuutosten vaikuttavuuteen,
erityisesti henkilöstörakenteissa. Noususuhdanteessa
työmarkkinoille tulee matalapalkkaisia työntekijöitä, jotka
poistuvat laskusuhdanteessa.

 

Henkilörakenteiden muutokset vaimentavat keskipalkkojen
suhdannevaihtelua, joten palkanmuodostus näyttää todellisuutta
jäykemmältä.

 

Kun ei oteta huomioon työpaikka- ja henkilörakenteiden muutoksia,
saman yrityksen samoissa tehtävissä jatkaneiden palkkakehityksen
havaitaan myötäilevän herkästi suhdannetta. Matalasuhdanteessa
palkat kasvavat suhteellisen hitaasti ja korkeasuhdanteessa
suhteellisen nopeasti.

 

Rakennemuutos näkyy myös palkkaliukumissa

 

Rakennemuutosten huomioon ottaminen muuttaa kuvaa palkkaliukumista.
Palkkaliukumalla tarkoitetaan ansioiden toteutuneen muutoksen ja
sopimuskorotusten erotusta. Palkkaliukumat vaikuttavat
palkansaajien suhteellisiin palkkoihin, toisaalta palkkakehityksen
yleiseen suhdannejoustavuuteen.

 

Viralliset palkkaliukumaluvut sisältävät vääristäviä
rakennemuutostekijöitä. On siis tärkeää ottaa huomioon
rakennemuutosten vaikutus myös, kun mitataan ja tulkitaan
palkkaliukumaa.

 

Etlan tutkijat sanovat tulostensa viittaavan siihen, että nykyisiä
ansiotasoindeksilaskelmia olisi hyväksi täydentää siten, että
rakennetekijöiden vaikutus tulisi paremmin esiin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Rita Asplund & Antti Kauhanen & Mika Maliranta: Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka. ETLA B 255. 175 sivua. Helsinki 2012. ISSN 0356-7443, ISBN 978-951-628-564-4, ISBN 978-951-628-565-1 (pdf). Avaa

http://www.etla.fi/to/tehtavarakenteet